Ominaisuudettoman ihmisen luonnostelua

Hän ei kuulu piiriin, hän on sitoutumaton, &c.

Hän ei ota mitään karvoineen kaikkineen, vaan lajittelee. Hän ei omistaudu.

Hänelle on opetettu, aivan oikein, että massaliikkeet ja ylipäänsä liikkeet vievät tuhoon ja siksi hän kieltää kuuluvansa piiriin, vaikka piiriin hän totta vie kuuluu jos johonkin, sillä hän ei uskalla olla yksin ja toista mieltä.

Erimielisyys vaatisi myös paneutumista asioihin, lukemista ja ajattelemista, eikä hän tahdo sitä vaan hän menee kokoukseen, hän pakenee kokoukseen ettei joutuisi kaksi omien ajatustensa kanssa.

Lukeminen ja ajatteleminen on vaivalloista. Harharetkiä on paljon. Hän kertoo käyttävänsä puolisoaan esilukijana, että saa sitä kautta tietää mitä on hyvä lukea. Hän rationalisoi.

Kielifilosofia, "kieli ei kuvaa maailmaa". Kehitettiinkö 1900-luvun kielifilosofia ominaisuudetonta ihmistä varten?

Postmodernismi, "ei ole mitään uutta". Kehitettiinkö 1900-luvun lopun estetiikka ominaisuudetonta ihmistä varten? Esimerkkinä valmisrunot ja Leevi Lehdon Ulysses-suomennos, jossa hän käytti Pentti Saarikosken suomennosta "pohjatekstinä".

Poliittisen korrektiuden filosofia. Kehitettiinkö poliittisen korrektiuden filosofia ominaisuudetonta ihmistä varten? Senkin avulla hän voi olla sitoutumatta.

Hän ei ota mitään vakavasti, muttei kuitenkaan kykene nauramaan, varsinkaan itselleen.