toivon mukaan karttuva sanainen sarja alamittaisille

Yritin koota aforismiteosta. En osannut. Jäi kiireetön iltapäivä.

Grafomania on minulle pelkästään myönteinen käsite.

piti tulla sivusta mutta tuli suvusta

Aikaansa edellä olevakin voi olla ajattomasti väärässä.

Juokseminen - harrastus jaloin.

Päivitin pitkälle yöhön.

En suurena edistyksenä pidä, että vihapuhe korvataan ivapuheella.

Punaviiniä vai valkoviiniä - hölmöilläkin on valintansa.

Ai, sanot, olen ovela levon eloton asia.

Olen niitä, jotka ohjeistavat tarjoilijaa siitä, montako jääpalaa lasiin pannaan.

Kaksi.

Paranoia on jo kauan ollut mahdotonta. Ne tekevät sen itse.

Menesthyvä - Siinä se on. Muuta ei tarvita.

Ihminen on mitä hän syö - mm. vegetaristien ja kanafarmarien välttelemä sanonta.

Hokema-päivitys: Heil Hitu, muil Mussolini, meil gmail.

Rakettitiede on jo keskuudessamme ja nyt eteisessä rymistelee sesonki.

Ettei kyynisyyttä luultaisi kriittisyydeksi.

CP-poetiikka (copy-paste poetics).

CP-poetiikan vuosikirja.

Lease a reptile - kehotus anonyyminvihaajan kommenttilootassa.

Glame - valjun glamolöösi ylikansallinen sähköpostipalvelu.

helppoheikki ja demokratiassa ei auta itku markkinoilla

välittömässä auringonpaisteessa

yksin leivästä kyllä

Ihmiselämän ilmeisen loputtomasta kamaluuksien luettelosta löytyy myös väärin-sureminen, joka kuuluu samaan kategoriaan uhrin väärän toiminnan kanssa.

Olkoon hiljaisuus moitteeni.

Hyvin paljon syyllisyyttä, maanantai.

Ryhmässä olen kuin nolla kertolaskussa.

Valitsin ystäväni väärin vihamieheni oikein.

Vanhusten viisaus on sitä, että nuoremmat sanovat vanhusten olevan viisaita ja vanhuksetkin sanovat.

H.V. on hyvä vaimo.

Kasastansa Kazakstan.

Siipivälirikko.

Ei totuutta viitsi huudella; joku voi kuulla.

antiteesi vahvistaa teesiä joka on synteesi

Ennen he, jotka politikoivat, eivät olleet idiootteja, nykyisin he.

Yritä arvostaa ihmistä.

Yritän arvostaa kirjailijaa ihmisenä.
Yritä arvostaa kirjailijaa ihmisenä.
Yritäpä arvostaa kirjailijaa ihmisenä.

Onnee ja menestystä vaan.

juupas eipäs perustele et vastannut nimiä vieläkin kaipaisin en sanonut

Sairaus tulee suoraan, terveys väärään.

kuukaan valaise

hänennimisiään on kaksi

voi sitä toista

yhdeksäntoistavuotiaana luotin järkeen

niin sitä piti

Mä en oo syvällinen ihminen. Jotain hyvää sentään.

Kai keskustelu vähän hankalaa on, kun se tyssää jo siihen, että toisella on pitkä tukka.

Ettei täällä vain olisi kriittisiä aikalaiskriitikoita, jotka eivät usko keskusteluun?

Korttilaisesta tuli körttiläinen.

Niin huono itsetunto, ei voi olla kuin runoilija.

My favourite playground equipment is mood swing.

Maahan sopii yksi totuus kerrallaan ja se on valhe.

Hist, this shit hits.

matkapuhelinten absoluuttinen ja suhteellinen määrä kasvaa kun yö etenee.

Rakas Jumala anna minulle voimaa olla vihaamatta!

"Eikö mikään riitä?" - Kyllä. Nyt riitti.

luota ihmiseen. mutta älä sano sitä hammaslääkärillä, silloin et enää kuulu sairausvakuutuksen piiriin.

ajatella, jos emme purkaisi pahaa oloamme lähimmäisiimme.

lähimmäinen on viemäri, roskalaatikko, kaatopaikka ja muita konkretioita.

tahtoisin vajota hiljaisuuteen, sinne laaksoon.

Minä ihailen ja kunnioitan syvästi kaikkea sitä mitä pitää ihailla ja kunnioittaa juuri silloin siinä paikassa missä olen.

Ajatelkaa, miten hankalaa Facebookissa on vanhemmalle väelle, kun pitää tykätä.

Erillissota ja rauhanomainen rikkainelo.

Kirjailijan kone menee arkisin nukkumaan, mutta sammuu viikonloppuisin ja juhlailtaisin.

Pornoelokuvan koenäytös, mikä loppu innostaa eniten.

- Montako kirjailijaa tarvitaan vaihtamaan kustannustoimittaja? - Ei yhtään, ei tartte, kustannustoimittaja roikkuu jo kattolampussa.

Sosiaaliset verikostot. 

Urheilu pelasti minut musiikilta.

Me kaikki ollaan runoilijoita. Mieli pahentuu niin kovin herkkään. Mutta kukaan meistä ei ole runoilijan lapsi.

Itä-Eurooppa on Suomesta länteen. 

Elämä on joskus erikoista. Mihinkä panisi painon edellisessä lauseessa?

No just joo. Jos panisi painon kumitukselle. Kummitukselle.

Hyvätuloinen halpa maku.

Masokistin ja sadistin onnellinen avioliitto.

Tabe ei ollut tapetti.

H-kirjain. Välillä Sinua ei ole ja välillä olet K. Otan osaa kärsimykseesi!

Ei minua jahdata painajaisissani, olen jo kiinni.

Tuo kammottava ulkopuolisuuden tunne!

Käyttäjä on kyttääjä.

Inhimillisyys ei ole peruste. Maan tapa on.

En minä joukossa räksytä.

Instituutio välittää alamaisistaan kaikki palat parhaaseen hintaan.

Sairaudet toimivat instituution parhaaksi.

Hyvää ei ole, on pelkkää parasta.

Nyt se on löydetty, ranskalainen huumori, sitä vain kutsutaan ranskalaiseksi filosofiaksi.

Kirjoittamisessani on vain kolme ongelmaa. Alku, keskikohta ja loppu. 

Salaliittokortilla vesittyy keskustelu kuin keskustelu.

Jokainen sukupolvi vainoaa juutalaisensa uudestaan.

"Siinä kaikki tämän päivän osalta." - Facebook

Oopperan jälkeen päätin ryhtyä wagneriaaniksi.

Romaani on kuin politiikka, oikein inhottavaa touhua.

Kirja on aina vähän epäonnistunut, jos sitä edes voidaan harkita käännettäväksi.

Luen Matti Tiisalaa eivätkä myydyt ja myymättömät käännösoikeudet merkitse minulle mitään.

Yritin koota aforismiteosta. En osannut. Jäi kiireetön iltapäivä.

Ihailen tuota kissaa. Se ei hätkähdä. Hätkähtää on hauska sana.

Tarkovski sai sydänkohtauksen 46-vuotiaana ja hänen mukaansa niin pitikin käydä.


Lokit lentää ammattiliittojen yllä. Tori on pesty. ‪#‎Hagis

Aboalutely.

Herätessä sitä parahtaa, että vieläkinkö tässä ääliöiden maassa!

Olen määrämiehiä ilman mittaa.

Porno peittää ympäristönsä.

Miten monessa asiassa ihminen voi olla väärässä yhtä aikaa?

Miksi tällaisia päiviä on olemassa.

Kyllä näille merkinnöille säilytyspaikka vielä löydetään.

hän on hyödyllinen,

heille.

Unohdin, mitä piti olla,

muistan vain tavan.

öisin ne lentävät päivisin kävelevät lokki naakka okkasionaalinen variskin välillä västäräkki

Sinuttelusta ja teitittelystä.

Lopetin Parnasson kestotilauksen ja päätoimittaja Ville Pernaa otti yhteyttä ehdottaen tilaamisen jatkamista. Harkitsin asiaa, sillä Parnasso on tärkeä lehti, mutta: päätoimittaja Pernaa sinutteli. Käsittääkseni meitä ei ole esitelty, joten pidin sinuttelua epäsopivana, tungettelevana ja - ennen kaikkea - moukkamaisena.

Näin mainoksen kirjasta "Saako sinutella vai täytyykö teititellä?" Kirjan nimi ei todellakaan vedä puoleensa, minua, sillä minun tekee useinkin mieli kysyä "saako teititellä vai täytyykö sinutella?"

Varmasti jollakin muulla on samankaltaisia ajatuksia, en voi olla ainoa tässä maailmassa, jonka mielestä sinuttelu on usein ihan vitun ahdistavaa. Eipä muuten ole Pernaa ainoa päätoimittaja, joka minua on sinutellut, kolme ja puoli vuotta sitten Turussa minua päätoimittaja sinutteli. Muistaakseni rähisin asiasta blogissani. En siis tarkoita päätoimittaja rva Ylikangasta, vaan muuatta toista, jota myös arvostan, mutta joka silloin toimi sopimattomasti, vaikka nimenomaan minua taajaan moititaan sopimattomasta käytöksestä, syytös, joka usein on pätevä, mutta toisinaan sopimattoman käytökseni takana on ahdistus ihmisistä. Tämä ei ole puolustus. Kunnon ihmisen on aina hillittävä itsensä, mutta en minä aina malta.

Ostin tänään viisi kappaletta tätä kollektiivista romaania. Ihmettelen oikeasti, miten joku viitsii lukea muunlaista tekstiä kuin tällaista tekstiä. Televisiossahan tämä on ihan arkipäivää ja on hienoa että viimein myös kirjallisuudessa on tällaisia teoksia, jopa Suomessa, missä ihan fiksutkin ihmiset puhuvat "tekotaiteesta", vaikka taide nimenomaan on tekotaidetta. Mutta laumaeläimiähän me ollaan, eikä kovin paljon voi odottaa, etenkin kun on lusikalla annettu. Timo Hännikäisen puhdistusprojekti esseidensä kanssa, runouden ikikaipuu modernismiin, kaupallisten kustantamojen romaanitehtailu, kaikki nämä kuuluvat samaan fasismiin, joka pyrkii vaimentamaan sitä mitä on tulossa ja mitä on jo. Hännikäinen oli ystäväni, mutta näiden muiden kanssa en tahdo olla missään tekemisissä, edes menneisyydessäni. Siitä olen ylpeä, että olen joskus ollut Timon kanssa väleissä, mutta sitten me vähän... miten sen sanoisi... kuljettiin tahoillemme. :D (leikkasin tästä pois jokusen rivin tekstiä, jossa kerroin inhostani niitä kohtaan, jotka nyt ovat laumana Timon kimpussa, ehkä kirjoitan joskus aiheesta... ESSEEN, jos joku maksaa hyvin)

Deep Purple Rain.

Hyi yäk! Kävelin kaupungilla ja siellä juotiin alkoholia kaduilla ja toreilla. Inhoan sellaista ja inhoan itseäni, koska toimin samoin viikko sitten. Kävin myös vuotuisella käynnilläni Akateemisessa Kirjakaupassa. Ateneumin vierellä kaksi lasta kaatoi jonkin ajoesteen ja toinen heidän kanssaan olleista naisista kehotti jatkamaan matkaa. Eivät siis yrittäneet korjata aiheuttamaansa vahinkoa, eivät käyneet katsomassa, mitä oli tapahtunut. Tähän on tultu.

Hakaniemen tori kylpee poudassa.

Lukeeko vielä joku Helsingin Sanomia?

Minä juon nyt kahvia Iittalan mukista, jonka olen saanut lahjaksi rakkaalta kälyltäni Laura Marialta, joka, ellen ole tänään vielä maininnut, on kirkkoherra eli kirkonpaimen. Mainitsen asian aika nopeasti keskusteluissa.

En minä niin kaipaa "rohkeita avauksia", vaan vielä enemmän rohkeutta vaativia tekoja, sulkeutumisia.

"Siinä kaikki tämän päivän osalta." - Facebook

Oopperan jälkeen päätin ryhtyä wagneriaaniksi.

Hagiksen torilla tulee vallankumouksellinen fiilis, huomasin sen äsken. Kuva ei liity asiaan mitenkään.

Mä oon kaksi kertaa ollut seuroissa niin kun puhujana, mutta tämmönen kokemus mua kans kiinnostais. Mähän oon kirjottanu pienen kirjankin körteistä ja olin jossain Juhani Rekola -touhun alussa mukana, mutta en sitten oo niin seurannut, pari kirjaa on kai tullut, ei mutta olinhan mä oikein keskustelussa, missä oli arkkipiispa ja pari muuta tyyppiä. En kyllä osannut vastata kysymyksiin. Toi Rekola-hype mua toki vähän rassaa.

Koska minua on sanottu misogyyniksi (kritisoin feminismiä, sehän näille fasisteille riittää), niin tässä vähän:

Romaani on kuin politiikka, oikein inhottavaa touhua.

Minähän en tee kollektiiveissa, vaan itse. Olen sellainen. Taittaminen on kans kivaa!

Tänään sitten jatkuu raittius, kerron tämän. En oikein muista, mitä viime yönä tapahtui, kaljat oli ainakin housuilla ja sitä rataa. Pyydän kaikilta anteeksi. Olin juomatta tuhat vuorokautta ja nyt lipsahti vähän laskutavasta riippuen toisen kerran. Piti sitten olla baarissa ihan idioottina. Kiitettävästi hävettää. Teen nyt julkisen raittiuslupauksen, jos näette minut kännissä niin vetäkää turpaan.

"Moving away from asemic WRITING toward asemic art is inevitable, but complicates the definition, as is evidenced by facebook comment threads regarding this subject. Anything can happen, and it will." - Nico Vassilakis.

Juuri näin. Juuri näin tämä on täälläkin menossa.

"Jollei elokuva ole dokumentti, se on unta. Siitä syystä Tarkovski on suurin kaikista. Hän liikkuu täydellisen varmasti unien tiloissa, hän ei selitä, mitä hänen muuten pitäisi selittää? Hän on näkijä, ja hän on pystynyt ohjaamaan näkynsä toteutumaan kaikista viestimissä raskaimmassa, mutta myös taipuisimmassa." - Ingmar Bergman, Laterna magica, 71-72.

Kysymys on siitä, mitä tehdä seuraavaksi, miten.

XI

miksi tämä on aina tällaista

"Hämmentävää" on näemmä silloin, kun ei ole ihan sitä valtavirtaa eli joku kertoo oman näkemyksensä asioista ja tämä näkemys saattaa olla muuta kuin sitä rasittavaa valheellista sontaa eli valtavirtaa. Löytyisikö kaikilta tai ainakin useimmilta tällainen näkemys? Peittelevätkö ihmiset? Jos näin on, on todella helppoa olla hyvä eli hyvä ei riitä, koska sen saavuttaa vain puhumalla sen, mitä ajattelee. Ja: todella hankalaa on olla ylpistymättä.

X

Olin sillä mielellä

liikkeellä etten kirjoita

yhtään sanaa tai

jos kirjoitan niin

enintään muutaman

sanan ja sitten laskun

kuitenkin epäonnistuin

tässäkin ja kirjoitin

viisikymmentä sivua

ja korvissani huusivat

koko ajan koko

suomen kirjallinen

elämä ja sukulaiset

että sä kirjotat

liikaa sitten menin

kotiin istumaan tuolille

niin kuin variksen

aviopuoliso joskus

ja yritin olla kirjoittamatta

otin koneen esiin

jos vain katselisin

sitten kirjoitin sata

sivua ja taas

oli yhtä huutoa

mihin en totu

ehkä vielä kerran

mutta kertojen määrästä

on vaikea esittää

mitään arviota

joten päätin vain

jatkaa samaan tapaan

vaikka yliminä vittuilikin

ja kaikki ja koko

maailma paranoiaako

tämä on kun toivoo

että nukkuisi

nukahtamisen hetkellä

tai punaisissa valoissa

on rauhallinen sitten

muistaa nämä asiat

kaikki nämä asiat

lähden pikapuoliin

runoretkelle kirjoittamaan

liikaa teidän juttunne

ahdistavat minua

sääntönne fasisminne

haistakaa ihan totta

vittu

IX

ei

VIII

siinä on tuhatneljä sivua
kertoo järjestelmä ja
tunnisteet kellonajat
päivämäärät paikat
pyynnöt poliisille
jos tulee ilmi vaikkei
tule on suurin osoitus
siitä että on vielä
laulajia ihan kohta
en sano enää mitään
keskityn sanomiseen
ihan lopussa on raskainta
älä nyt vain tykkää
se olisi armeliasta
tämä voisi olla lainassa
aina tuhatneljä sivua
se on laskettu
en ole mielelläni tässä
porukassa hartiat kuin
betoni näillä käsinojilla
luen kirjoitan hyvin
hitaasti mutta vääjäämättä
liikaa
ole hiljaa

VII

tänään pystyin huomiseen
ennen kuin kirjoitin
ja lopetan ihmisten kuuntelemisen
silloin ehkä jaksan
minä en puhu sinulle
ja pidä turpasi kiinni

VI

Mihin kirjoittaisi
ettei huomattaisi

V

tänään en kirjoita riviäkään

paitsi nämä rivit

IV

mihin kahvilaan menen
kirjoittamaan ettei minua
tunneta mihin minä 
tämänkin kirjoitan sitten
alkaa olla rivityksessä
puutteita ja älyän
vaihtaa alaa tänään
kirjoitan liikaa liioimmin
huomenna olen säätila
tai muu vehje torilla
syödään puuroa ja
lokit keskustelevat kuin
maalaiset linja-autossa
i prefer not to mutta
kirjastosta saapumisilmoitus
ei tee minulle hyvää
tiivistän rivini myös
oikealta vasemmistolainen
en halua olla se toinen
en ole olen siis rivimies
ja hänen ongelmansa
poistun taakse kun
en osaa kuin puhua itsestäni
niin tyypillistä mistä
toimittaa tässä editointikiimassa
taloni kulmat lakaistu
se on päivän selvää
taivaalla on ikivihreitä
kappaleita tavoiteltuja
uusia kulmia vanhoihin
tarinoihin mekaniikkaa sittenkin
kun tiivistetysti sanottuna
kirjoitan liikaa

III

mereltä saapuu säätiloja torille
lokit ennustavat jo päivien
päätöstä maailma on poetiikkani
maailmankaikkeus maailmani katselen
tähtiä kaupungin valoissa ja
annan niille nimiä olkoon tämä
vaikka kustaanmiekka tai
muu viittaava nimi keväisessä
päivässä sanon ilkeästi ääneen
on päivän selvää että rakastan
sinua se on jo kahdessa runoelmassa
ja yhdessä runossa siitä on
tullut teema päivän selvyydestä
kävelen tarkasti astuen
jalkakäytävää että voin kävellä
unohdan tarkkuuteni ja
vain tuntematon jumala voi
estää kaatumiseni jos viitsii
nähdä vaivan eilen kirjoitin
liikaa tänään kirjoitan liiemmin
huomisesta en tiedä yöllä
istuin tuolissa ja yritin olla
ahdistumatta mikä naurattaa
maailmankaikkeuden tilanne
voi ahdistaa näin unta sodasta
kissa oli kadoksissa sitten
saimme kuulla että turvassa
yritin herätä mutta näin unta
heräämisen yrittämisestä käsi
puuduksissa mutta lääkärisivuilta
opin että väärästä kohtaa
ei ole sydänkohtaus vaikka
mahdollista tällä elämän tyylillä
kirjoitan liikaa otin teemaksi
häpeäni maailmankaikkeusasetuksilla
pilviverho sulkee lopullisesti
meiltä taivaan joudamme helvettiin
lämpiöstä ulos maailmaan
on yö ja räitään raitiovaunun
vasempaan kiskoon kurvista
nähden miten sen ottaa minulla
oli kolme säettä mielessä ja
unohdin ne hyvissä ajoin
ennen tietokoneen löytymistä
niitä tulee lisää kuin vertauskuvia
luontorunoilijalla sitten hiljaisuuteen
mutta jo jatkuu

II

katselin näitä papereita melko
apaattisena sillä alkaa olla puoliyö
odotan unta muutaman tunnin
ja menen nukkumaan tekemään
toimiani toivon etten herätä
muita se on joskus turha toivo
yritän olla hiljaa kaikki
nukkuvat minä valvon varsin
epäpyhästi ja luen ruukusta
löytyneitä papereita nämä ovat
jäljennöksiä eivät muuta näihin
kouriin ei originaali sovi
kuin tartutin tautia ja kaikki
nämä evankeliumit ilmestykset
ja tiedonannot en mene nukkumaan
valvon ja luen ihan samaa
asiaa eri kansien väleistä minulla
ei ole nyt kiirettä johtopäätöksiin
tahdon olla rauhassa opettelen
rauhaa enkä nostanut paperista
katsetta yöllä aamulla heräsin
en saanut nukutuksi menin
jonnekin nimettömään paikkaan
siinä oli pressujen alla tavaroita
kuitenkin olen häiriöksi pyysin
anteeksi eivät he kuulleet istuin
kahvilassa ja muistin tilata myyjä
sanoi tulit tänään vähän aikaisemmin
juustosämpylöitä on vielä muutama
jäljellä en katsonut silmiin tahtoisin
olla rauhassa sitten kiihdyn en
ole aivan terve ollut vuosikymmeniin
ja maapalloasetuksilla mennään
olen tänään kirjoittanut liikaa
kävelen kadulla ja pelkään näyttäväni
hoopolta toivon ettei tuttu tule
vastaan menen sisempiin kahviloihin
kun minut muistetaan tilaukseni
join kahvia ja päätin juoda kupin
melkein tyhjäksi ettei näytä hassulta
kuitenkin olin onnellinen sillä
eilen olin onneton yritän olla osallistumatta
keskusteluun vain tässä
olla kai tämä on sairautta
muiden sairauksieni lisäksi
syön monia lääkkeitä ja uusia tulee
pääsisin koska tahansa eläkkeelle
mutta olen apurahalla sillä
se on vielä häpeällisempää ylämäkeen
menen ajatuksissani sivuutan kirjaston
ja etsin sitä pientä kahvilaa
löytämättä kuten arvelinkin sitten
olen uudessa paikassa jossa olen
käynyt usein tuulee ja sataa
maailma on tällainen miksi tämä
on aina tällaista kirjoitan paperiin

I

yöllä kirjoitin liikaa vai oliko
unessa kunhan saadaan laite
purkamaan aivot niiden säkeet
olemme taas lähempänä kaukaisuutta
ja muita lopun ajan tutkielmia
sitten oli aamulla herääminen
yleensä päivällä puhelimessa puhuttiin
kuuntelin ja painoin kuulevan
korvani tyynyyn en saanut
nukutuksi nousin ja muistin
ideani ja otin sen paperille ylös
unohdin muut kissa kävi
kääntymässä katsoin tulokset
minun piti mennä mutta otin
kamerani ja kaksisataa valokuvaa
vähän yli menin sisään sateella
joka oli kesäinen vastapäätä
hierontalaitoksia vanessa oli
röökillä tuulikaapissa ja kahvimuki
ellei teetä jos venakko
en kysynyt aleksis kiven kadulla
luki seinässä rakennusmestarin
merkintöjä eivät ne minulle
olleet vaan virolaiselle joka
pyysi kuutamourakkaa ja sai
päivän paisteen kunhan kesä
tulee elokuussa kuitenkin jälkeen
juhannuksen kahvilassa oli
turhaan musiikkia niin tärkeäksi
musiikki on tullut ja kaksi tietokonetta
kirjoitin punaiseen vihkooni
ja muistin yöllä unta lähellä
kirjoittaneeni blogimerkintää mainitsin
asiasta jotenkin kirjoitan liikaa
koko maailma siitä kertoo

Muutamia totuuksia, lisää

Stalker, hyvin hengellinen elokuva, elokuva siitä kun ei uskota. Maailma on surullinen paikka.

Sitten tuossa mainostetaan Keski-Suomen Vasemmistoa, mutta minä en vasemmistosta välitä, he tietävät, minulla ei ole aavistustakaan.

Hän kysyi, miten selviän, kun teen paljon, eikä se ole oikein soveliasta, paljon-tekeminen ei ole oikein soveliasta meillä päin, kun julkaisen ja pidän taidenäyttelyitä, levykin on tullut. Sanoin, että tunnen ihmisiä, jotka ymmärtävät, ja onneksi on internet, jolla pääsee pois tästä maasta. Ja kyllä, lopetin, viitaten hänen aikaisemmin sanomaansa, olen miettinyt muuttamista ulkomaille.

Eli oikeastaan me kaikki kuulutaan prosenttijengiin ja tapetaan teoillamme tämä maapallo, ihan sama ootko vihreä, vasemmistolainen, oikeistolainen, perussuomalainen, keskustalainen tai ihan mikä tahansa: me ollaan kaikki syylllisiä. Meistä ei oo kuin haittaa. Yritetään nyt keksiä tekosyitä miksei mentäis hirteen ihan heti, mikä olis kaikille parasta.

Nyt se on löydetty, ranskalainen huumori, sitä vain kutsutaan ranskalaiseksi filosofiaksi.

Kirjoittamisessani on vain kolme ongelmaa. Alku, keskikohta ja loppu. 

Muutamia totuuksia

Luen Matti Tiisalaa eivätkä myydyt ja myymättömät käännösoikeudet merkitse minulle mitään.

On käännöksiä, kirjamessuja ynnä muuta sontaa, mutta kirjallisuus on muualla, se on näissä tiisaloissa ja muissa tyypeissä, jotka tekevät eivätkä esiinny ja kiertueile. Kirjallisia huoria on jo aivan liikaa, ja eikö paritus ole laitonta, milloin näiden kirjallisten bordellien kamalaan toimintaan puututaan. Ehkä on hyvä, että huorille ja heidän asiakkailleen on paikkansa, ovat sitten siellä eivätkä tekijöiden tiellä.

Kirja on aina vähän epäonnistunut, jos sitä edes voidaan harkita käännettäväksi.

Otin tänään kellarissa valokuvan Matti Tiisalan tuhatsivuisesta kirjasta. Jos tekee, on vaikea kirjoittaa liikaa tai liian vähän. Vuorokauden ensimmäinen säe oli siinä.

Ha, kusi ei tuottanut tuloksia.
(vanhaisännän harmi)

Neni aitas satiainen.
(piian harmi)

Puhuttiin ja siinä oli yksi kirjailija joka sanoi, että kun häneltä kysytään miten pitkään kirjan tekemisessä meni, hän kolminkertaistaa todellisuuden. En kyllä muista kertaistusten määrää, mutta joka tapauksessa jäi mieleen, ettei kirjailija sanonut sitä, mitä tapahtui todella. Tässä saattaa olla syy, miksei laajemmin kerrota, että kirjoitinpa romaanin viikossa. On minuakin moitittu "keskeneräisten" kirjojen julkisaattamisesta, mutta se nyt oli löysää puhetta ja tuskin perustui lukemiseen vaan muihin asioihin.

Ensimmäinen tusinaromaani on kirjoitettu kymmenessä vuorokaudessa, mutta on sitä vähän viilailtu sitten, kuitenkin sen olisi voinut julkaista sinällään. Toisen tusinaromaanin kirjoitin kahdessa viikossa tai vähän yli, se meni melkein siinä asussa painoon sitten, mutta lisäilin vähän sulkuja ja viitteitä. Ja otin pois lukujen nimet.
Ongelma on siinä, että keskität pariin viikkoon sen voiman, jonka olisit voinut keskittää vuoteen tai kahteen, vaikkei se menekään ihan yksi yhteen niin kuitenkin. Kirjoitin 32:ssa päivässä kaksi romaania eikä siitä toivu milloinkaan, eikä toipuminen ole edes oleellista. Sitten kirjoitin 108:ssa päivässä vielä neljä romaania ja lopetin.

Vastaus erääseen kommenttiin: Mullakin oli tota iisakinkirkkomenoa. No, ei oo enää, olen siirtynyt tommoseen kaupunkirakentamiseen, joka tulee jäämään kesken mikä kuuluu asiaan. Kukin tekee tyylillään, annetaan kaikkien kukkien kukkia. Minusta on niin ironista, että Anhavan ihailemat japanilaiset kirjottivat parikymmentätuhatta haikua, mutta Anhavan poetiikassa kirjoitetaan sata haikua. Äsken tiirailin Matti Tiisalaa kansalliskirjaston luettelossa, ja siltä löytyi tuhatsivuinen runokirja. Sitten semmosta 300-400-sivuista romaania näyttäis olevan, useita runokirjoja plus jotain levykkeitä. Eli tämmöstä on olemassa tälläkin niemekkeellä (kirjotin ensin "nimekkeellä") mutta heitä ihan julkisesti sanotaan hulluiksi, vaikka he ovat niitä, jotka todella yrittävät. L. Onerva kirjoitti sodan jälkeen yli satatuhatta runoa. Ja katsokaa nyt hyvät ihmiset Sven Laakson valtavaa blogia tai Janne Kortteisen valtavaa blogia (en tiedä onko sitä nyt netissä). Nämä asiat ja ihmiset ilahduttavat minua suuresti. Karri Kokon blogihurjastelu. Se miten Hannu Helin kirjoitti vain enemmän ja enemmän. Pellinen.

Tai se opi, Poesiat.
(vanha)
Ah, navalla vanha. - Playboy Mansionin sanontoja.

Yritin koota aforismiteosta. En osannut. Jäi kiireetön iltapäivä.

Ihailen tuota kissaa. Se ei hätkähdä. Hätkähtää on hauska sana.

Tarkovski sai sydänkohtauksen 46-vuotiaana ja hänen mukaansa niin pitikin käydä.

itseivaviesti

Lokit lentää ammattiliittojen yllä. Tori on pesty. ‪#‎Hagis

  

Saapui haaste mieluinen Marmustoin. Haasteen alkuperä on Opuscolon.

Kuulkaa, on Turun kaupunki tuolla

tukevasti pystyssä suolla

Ei sitä kaada juutti, rootsi, trooppi

tai Putinin periskooppi

saattaa se silti joskus kuolla.

Haastan Tero Hannulan, Penjami Lehdon ja Jaakko Yli-Juonikkaan.

 "Ohjeet tässä:

L niinkuin Limerikki -blogihaaste toimii näin:

    1. Kirjoita limerikki, joka käsittelee jotakin Suomen kaupunkia. Runo, joka noudattaa seuraavaa kaavaa:"Limerikki on viisisäkeinen , usein pilaileva riimiruno, jonka ensimmäisellä rivillä on mainittava jonkin paikkakunnan nimi. Runomuoto tunnetaan jo 1300 luvulta asti, mutta Edward Learin A Bonk of Nonsense teki sen tunnetuksi ja antoi sille nimen irlantilaisen Limerickin kaupungin mukaan. Runossa pitää keskenään rimmata ensimmäinen, toinen ja viides säe sekä kolmas ja neljäs säe, eli runokielellä:AABBA

    (Anneli Kanto, Älytön äyriäinen ja muita eläinriimejä -kirjan alkulehdeltä)

    2. Julkaise runosi blogissa. Kopioi tekstiisi haasteen säännöt.

    3. Mainitse tekstissäsi tämä haasteen alkuperä ja lisää tekstiisi linkki, joka tuo lukijansa tähän kirjoitukseen. (Huom! Ilman linkitystä et voi osallistu haasteeseen. Voit käyttää kuvaa lähdeviitteellä.)

    4. Kopioi linkki kirjoituksestasi kommenttikenttään, jos haluat runosi myöhemmin tehtävään haasteen koostepostaukseen.

5. Lähetä haaste 3-5 blogikaverillesi.

Aikaa haasteeseen on syyskuun loppuun saakka - siihen saakka annetaan runosuonen virrata!"

Mainos:

Tänne.