Sivut

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016


toivon mukaan karttuva sanainen sarja alamittaisille


Yritin koota aforismiteosta. En osannut. Jäi kiireetön iltapäivä.

Grafomania on minulle pelkästään myönteinen käsite.

piti tulla sivusta mutta tuli suvusta

Aikaansa edellä olevakin voi olla ajattomasti väärässä.

Juokseminen - harrastus jaloin.

Päivitin pitkälle yöhön.

En suurena edistyksenä pidä, että vihapuhe korvataan ivapuheella.

Punaviiniä vai valkoviiniä - hölmöilläkin on valintansa.

Ai, sanot, olen ovela levon eloton asia.

Olen niitä, jotka ohjeistavat tarjoilijaa siitä, montako jääpalaa lasiin pannaan.

Kaksi.

Paranoia on jo kauan ollut mahdotonta. Ne tekevät sen itse.

Menesthyvä - Siinä se on. Muuta ei tarvita.

Ihminen on mitä hän syö - mm. vegetaristien ja kanafarmarien välttelemä sanonta.

Hokema-päivitys: Heil Hitu, muil Mussolini, meil gmail.


Rakettitiede on jo keskuudessamme ja nyt eteisessä rymistelee sesonki.

Ettei kyynisyyttä luultaisi kriittisyydeksi.

CP-poetiikka (copy-paste poetics).

CP-poetiikan vuosikirja.

Lease a reptile - kehotus anonyyminvihaajan kommenttilootassa.

Glame - valjun glamolöösi ylikansallinen sähköpostipalvelu.

helppoheikki ja demokratiassa ei auta itku markkinoilla

välittömässä auringonpaisteessa

yksin leivästä kyllä

Ihmiselämän ilmeisen loputtomasta kamaluuksien luettelosta löytyy myös väärin-sureminen, joka kuuluu samaan kategoriaan uhrin väärän toiminnan kanssa.

Olkoon hiljaisuus moitteeni.

Hyvin paljon syyllisyyttä, maanantai.

Ryhmässä olen kuin nolla kertolaskussa.

Valitsin ystäväni väärin vihamieheni oikein.

Vanhusten viisaus on sitä, että nuoremmat sanovat vanhusten olevan viisaita ja vanhuksetkin sanovat.

H.V. on hyvä vaimo.

Kasastansa Kazakstan.

Siipivälirikko.

Ei totuutta viitsi huudella; joku voi kuulla.

antiteesi vahvistaa teesiä joka on synteesi

Ennen he, jotka politikoivat, eivät olleet idiootteja, nykyisin he.

Yritä arvostaa ihmistä.

Yritän arvostaa kirjailijaa ihmisenä.
Yritä arvostaa kirjailijaa ihmisenä.
Yritäpä arvostaa kirjailijaa ihmisenä.

Onnee ja menestystä vaan.

juupas eipäs perustele et vastannut nimiä vieläkin kaipaisin en sanonut

Sairaus tulee suoraan, terveys väärään.

kuukaan valaise

hänennimisiään on kaksi
voi sitä toista

yhdeksäntoistavuotiaana luotin järkeen
niin sitä piti

Mä en oo syvällinen ihminen. Jotain hyvää sentään.

Kai keskustelu vähän hankalaa on, kun se tyssää jo siihen, että toisella on pitkä tukka.

Ettei täällä vain olisi kriittisiä aikalaiskriitikoita, jotka eivät usko keskusteluun?

Korttilaisesta tuli körttiläinen.

Niin huono itsetunto, ei voi olla kuin runoilija.

My favourite playground equipment is mood swing.

Maahan sopii yksi totuus kerrallaan ja se on valhe.

Hist, this shit hits.

matkapuhelinten absoluuttinen ja suhteellinen määrä kasvaa kun yö etenee.

Rakas Jumala anna minulle voimaa olla vihaamatta!

"Eikö mikään riitä?" - Kyllä. Nyt riitti.

luota ihmiseen. mutta älä sano sitä hammaslääkärillä, silloin et enää kuulu sairausvakuutuksen piiriin.

ajatella, jos emme purkaisi pahaa oloamme lähimmäisiimme.

lähimmäinen on viemäri, roskalaatikko, kaatopaikka ja muita konkretioita.

tahtoisin vajota hiljaisuuteen, sinne laaksoon.

Minä ihailen ja kunnioitan syvästi kaikkea sitä mitä pitää ihailla ja kunnioittaa juuri silloin siinä paikassa missä olen.

Ajatelkaa, miten hankalaa Facebookissa on vanhemmalle väelle, kun pitää tykätä.

Erillissota ja rauhanomainen rikkainelo.

Kirjailijan kone menee arkisin nukkumaan, mutta sammuu viikonloppuisin ja juhlailtaisin.

Pornoelokuvan koenäytös, mikä loppu innostaa eniten.

- Montako kirjailijaa tarvitaan vaihtamaan kustannustoimittaja? - Ei yhtään, ei tartte, kustannustoimittaja roikkuu jo kattolampussa.

Sosiaaliset verikostot. 

Urheilu pelasti minut musiikilta.

Me kaikki ollaan runoilijoita. Mieli pahentuu niin kovin herkkään. Mutta kukaan meistä ei ole runoilijan lapsi.

Itä-Eurooppa on Suomesta länteen. 

Elämä on joskus erikoista. Mihinkä panisi painon edellisessä lauseessa?
No just joo. Jos panisi painon kumitukselle. Kummitukselle.

Hyvätuloinen halpa maku.

Masokistin ja sadistin onnellinen avioliitto.

Tabe ei ollut tapetti.

H-kirjain. Välillä Sinua ei ole ja välillä olet K. Otan osaa kärsimykseesi!

Ei minua jahdata painajaisissani, olen jo kiinni.

Tuo kammottava ulkopuolisuuden tunne!


Käyttäjä on kyttääjä.

Inhimillisyys ei ole peruste. Maan tapa on.

En minä joukossa räksytä.

Instituutio välittää alamaisistaan kaikki palat parhaaseen hintaan.

Sairaudet toimivat instituution parhaaksi.

Hyvää ei ole, on pelkkää parasta.

Nyt se on löydetty, ranskalainen huumori, sitä vain kutsutaan ranskalaiseksi filosofiaksi.

Kirjoittamisessani on vain kolme ongelmaa. Alku, keskikohta ja loppu. 


Salaliittokortilla vesittyy keskustelu kuin keskustelu.

Jokainen sukupolvi vainoaa juutalaisensa uudestaan.

"Siinä kaikki tämän päivän osalta." - Facebook


Oopperan jälkeen päätin ryhtyä wagneriaaniksi.

Romaani on kuin politiikka, oikein inhottavaa touhua.

Kirja on aina vähän epäonnistunut, jos sitä edes voidaan harkita käännettäväksi.

Luen Matti Tiisalaa eivätkä myydyt ja myymättömät käännösoikeudet merkitse minulle mitään.

Yritin koota aforismiteosta. En osannut. Jäi kiireetön iltapäivä.

Ihailen tuota kissaa. Se ei hätkähdä. Hätkähtää on hauska sana.

Tarkovski sai sydänkohtauksen 46-vuotiaana ja hänen mukaansa niin pitikin käydä.


Lokit lentää ammattiliittojen yllä. Tori on pesty. ‪#‎Hagis

Aboalutely.

Herätessä sitä parahtaa, että vieläkinkö tässä ääliöiden maassa!

Olen määrämiehiä ilman mittaa.

Porno peittää ympäristönsä.

Miten monessa asiassa ihminen voi olla väärässä yhtä aikaa?

Miksi tällaisia päiviä on olemassa.

Kyllä näille merkinnöille säilytyspaikka vielä löydetään.
hän on hyödyllinen,
heille.
Unohdin, mitä piti olla,
muistan vain tavan.
öisin ne lentävät päivisin kävelevät lokki naakka okkasionaalinen variskin välillä västäräkki
Sinuttelusta ja teitittelystä.

Lopetin Parnasson kestotilauksen ja päätoimittaja Ville Pernaa otti yhteyttä ehdottaen tilaamisen jatkamista. Harkitsin asiaa, sillä Parnasso on tärkeä lehti, mutta: päätoimittaja Pernaa sinutteli. Käsittääkseni meitä ei ole esitelty, joten pidin sinuttelua epäsopivana, tungettelevana ja - ennen kaikkea - moukkamaisena.

Näin mainoksen kirjasta "Saako sinutella vai täytyykö teititellä?" Kirjan nimi ei todellakaan vedä puoleensa, minua, sillä minun tekee useinkin mieli kysyä "saako teititellä vai täytyykö sinutella?"

Varmasti jollakin muulla on samankaltaisia ajatuksia, en voi olla ainoa tässä maailmassa, jonka mielestä sinuttelu on usein ihan vitun ahdistavaa. Eipä muuten ole Pernaa ainoa päätoimittaja, joka minua on sinutellut, kolme ja puoli vuotta sitten Turussa minua päätoimittaja sinutteli. Muistaakseni rähisin asiasta blogissani. En siis tarkoita päätoimittaja rva Ylikangasta, vaan muuatta toista, jota myös arvostan, mutta joka silloin toimi sopimattomasti, vaikka nimenomaan minua taajaan moititaan sopimattomasta käytöksestä, syytös, joka usein on pätevä, mutta toisinaan sopimattoman käytökseni takana on ahdistus ihmisistä. Tämä ei ole puolustus. Kunnon ihmisen on aina hillittävä itsensä, mutta en minä aina malta.

Ostin tänään viisi kappaletta tätä kollektiivista romaania. Ihmettelen oikeasti, miten joku viitsii lukea muunlaista tekstiä kuin tällaista tekstiä. Televisiossahan tämä on ihan arkipäivää ja on hienoa että viimein myös kirjallisuudessa on tällaisia teoksia, jopa Suomessa, missä ihan fiksutkin ihmiset puhuvat "tekotaiteesta", vaikka taide nimenomaan on tekotaidetta. Mutta laumaeläimiähän me ollaan, eikä kovin paljon voi odottaa, etenkin kun on lusikalla annettu. Timo Hännikäisen puhdistusprojekti esseidensä kanssa, runouden ikikaipuu modernismiin, kaupallisten kustantamojen romaanitehtailu, kaikki nämä kuuluvat samaan fasismiin, joka pyrkii vaimentamaan sitä mitä on tulossa ja mitä on jo. Hännikäinen oli ystäväni, mutta näiden muiden kanssa en tahdo olla missään tekemisissä, edes menneisyydessäni. Siitä olen ylpeä, että olen joskus ollut Timon kanssa väleissä, mutta sitten me vähän... miten sen sanoisi... kuljettiin tahoillemme.  (leikkasin tästä pois jokusen rivin tekstiä, jossa kerroin inhostani niitä kohtaan, jotka nyt ovat laumana Timon kimpussa, ehkä kirjoitan joskus aiheesta... ESSEEN, jos joku maksaa hyvin)

Deep Purple Rain.

Hyi yäk! Kävelin kaupungilla ja siellä juotiin alkoholia kaduilla ja toreilla. Inhoan sellaista ja inhoan itseäni, koska toimin samoin viikko sitten. Kävin myös vuotuisella käynnilläni Akateemisessa Kirjakaupassa. Ateneumin vierellä kaksi lasta kaatoi jonkin ajoesteen ja toinen heidän kanssaan olleista naisista kehotti jatkamaan matkaa. Eivät siis yrittäneet korjata aiheuttamaansa vahinkoa, eivät käyneet katsomassa, mitä oli tapahtunut. Tähän on tultu.

Hakaniemen tori kylpee poudassa.

Lukeeko vielä joku Helsingin Sanomia?

Minä juon nyt kahvia Iittalan mukista, jonka olen saanut lahjaksi rakkaalta kälyltäni Laura Marialta, joka, ellen ole tänään vielä maininnut, on kirkkoherra eli kirkonpaimen. Mainitsen asian aika nopeasti keskusteluissa.

En minä niin kaipaa "rohkeita avauksia", vaan vielä enemmän rohkeutta vaativia tekoja, sulkeutumisia.

"Siinä kaikki tämän päivän osalta." - Facebook

Oopperan jälkeen päätin ryhtyä wagneriaaniksi.

Hagiksen torilla tulee vallankumouksellinen fiilis, huomasin sen äsken. Kuva ei liity asiaan mitenkään.


Mä oon kaksi kertaa ollut seuroissa niin kun puhujana, mutta tämmönen kokemus mua kans kiinnostais. Mähän oon kirjottanu pienen kirjankin körteistä ja olin jossain Juhani Rekola -touhun alussa mukana, mutta en sitten oo niin seurannut, pari kirjaa on kai tullut, ei mutta olinhan mä oikein keskustelussa, missä oli arkkipiispa ja pari muuta tyyppiä. En kyllä osannut vastata kysymyksiin. Toi Rekola-hype mua toki vähän rassaa.

Koska minua on sanottu misogyyniksi (kritisoin feminismiä, sehän näille fasisteille riittää), niin tässä vähän:

Romaani on kuin politiikka, oikein inhottavaa touhua.

Minähän en tee kollektiiveissa, vaan itse. Olen sellainen. Taittaminen on kans kivaa!

Tänään sitten jatkuu raittius, kerron tämän. En oikein muista, mitä viime yönä tapahtui, kaljat oli ainakin housuilla ja sitä rataa. Pyydän kaikilta anteeksi. Olin juomatta tuhat vuorokautta ja nyt lipsahti vähän laskutavasta riippuen toisen kerran. Piti sitten olla baarissa ihan idioottina. Kiitettävästi hävettää. Teen nyt julkisen raittiuslupauksen, jos näette minut kännissä niin vetäkää turpaan.

torstai 2. heinäkuuta 2015

"Moving away from asemic WRITING toward asemic art is inevitable, but complicates the definition, as is evidenced by facebook comment threads regarding this subject. Anything can happen, and it will." - Nico Vassilakis.

Juuri näin. Juuri näin tämä on täälläkin menossa.

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

"Jollei elokuva ole dokumentti, se on unta. Siitä syystä Tarkovski on suurin kaikista. Hän liikkuu täydellisen varmasti unien tiloissa, hän ei selitä, mitä hänen muuten pitäisi selittää? Hän on näkijä, ja hän on pystynyt ohjaamaan näkynsä toteutumaan kaikista viestimissä raskaimmassa, mutta myös taipuisimmassa." - Ingmar Bergman, Laterna magica, 71-72.

Kysymys on siitä, mitä tehdä seuraavaksi, miten.