mailleen-menon alkua

Kun elää niin oppii. Pitkät ajat luulin, että palindromejakin saa tehdä niin, että on lyhenteitä ja eri kieliäkin. Minusta kun on niin hienoa että AD on DA. Mutta ei se ole hienoa, ei pidä oleman lyhenteitä eikä kielellisiä eroavuuksia. Näin meillä, Suomessa. Se on pelkkää tuuria, jos tässä maassa selviää hengissä ellei ole raatilainen ja vartija.

Minua tämä alistamisen kulttuuri karsastuttaa, koska tapaan tehdä mitä sattuu, ja trauman juuret toki juontavat varhaisiin vaiheisiin, kun jouduin olemaan karkeissa käsissä, känsäisissä kourissa. Nauraminenkin oli joskus liikaa. Nyt on sitten käynyt niin ettei minulle oikein edes väitetä vastaan, enää, vittuiluviulu on vaiennut eikä minun ole sitä yhtään ikävä.

Italiasta palattuani olin melko varma, että minut yritetään murhata, koska olin niin paljon aukonut päätäni, mutta sattumalta jäin henkiin ja tiedän mistä sattuma johtui. Mutta vaaran hetkiä on yhä edessä! Nuo hölmöt kyllä jaksavat odottaa, sillä heillä ei ole mihinkään kiire, sillä heillä ei ole mitään tekemistä ja jos heillä olisi tekemistä niin sitä, tekemistä, katsottaisiin pahalla silmällä, joten he ovatkin tumput suorina kadunkulmassa syljeskelemässä ja esittämässä arvioitaan tekijöistä.

Turusta olisi päästävä pikimmiten pois, sillä olen suututtanut nämä lahjattomat hölmöt, ja suutuksissaan he ovat siksi etten ole heidänkaltaisensa, mikä on kovin ikävää heille muttei minulle. He panevat juoruja liikkeelle ja uskovat niihin itse. Se on hyvä se. Minulle he eivät merkitse mitään paitsi fyysisen väkivallan uhkana, mutta minä merkitsen heille kaikkea. En tämmöisestä kirkonkylämentaliteetista niin välitä ja se mentaliteetti on tämä:

"Kirjailijat julkaisevat teoksia entistä tiheämpään tahtiin. Kirjallisuustoimikunta ei halua kannustaa kirjailijoita nopean kirjoittamisen kulttuuriin, sillä se saattaa johtaa siihen, että teokset julkaistaan keskeneräisinä.
Vaikka monet lukijat suosivat sarjakirjallisuutta, kirjallisuustoimikunta haluaa suunnata tukea ennen muuta yksittäisten teosten kirjoittamiseen."

Tämä on hyvin ahdistavasti ilmoitettu ja toivon että ilmoittajat häpeäisivät, mutta eiväthän nämä osaa hävetä, mutta voin hävetä heidän puolestaan, koska "- - tuntui siltä, kuin häpeän pitäisi jäädä elämään hänen jälkeensä."
 

Yritä selittää populistille, että kato kun mä ihan oikeesti tykkään tämmösestä, että ihmiset on erilaisia, sä tykkäät paskasta ja mä hyvästä, semmosta elämä on, mutta ei siitä mitään tule, populisti väittää ettei kukaan oikeesti tykkää, että vaan teeskennellään, että hän on rehellinen ja aito kun hän tykkää jostain vitun Raymond Chandlerista. Yritä sitten vaihtaa suuntaa ja sano että aika hyvä se Chandler Bingin hahmo ja populisti kattoo sua että niin se ja sitten muistaa roolinsa ja sanoo ettei tunne kuka se on. Ja tiedät, että jos jatkat tästä yhtään, niin tuhlaat aikaasi jo rikollisella tavalla.

Puhe Vätin Työväen Akatemian vuosijuhlassa 31. toukokuuta 2014:

Vasemmisto eurooppalaisen hengen tradition turvaajana

Hyvät kuulijat,

historia on täynnä ironiaa, koska on vain huonoimpia vaihtoehtoja, jotka toteutuvat sillä säälimättömyydellä, joka säälimättömyydelle on tyypillistä. Mietitään nyt tätäkin: vasemmisto jatkaa eurooppalaisen hengen perinnettä!

Kuka olisi uskonut, ei kukaan, että tuosta mölysakista kuoriutuisi kuin kaunis päiväperho ylväimmän eurooppalaisen perinteen, perinnön, kantaja ynnä jatkaja! Kyseessä on ilmeinen vastatodiste hegeliläiselle hengen liikkeelle ja historianfilosofit ovat jo nyt tolkuttomissa vaikeuksissa vääntäessään mustasta valkoista, vaikkakin, on myönnettävä, kyseinen toimi, siis mustan valkoiseksi tekeminen, on historianfilosofien keskeisintä työkenttää.

En kuitenkaan pidättele jännitystä kauemmin laukeamasta ja kerron teille, että vasemmisto on viimeinkin tullut miehen ikään myös läntisessä Euroopassa ja ottanut oikeistolta vetovastuun antisemitismissä, koska oikeisto on jotenkin vaisuna antisemitisminsä suhteen, sillä nykyisen oikeiston ihannemaa Yhdysvallat, "Amerikka", on ihmisten mielikuvissa kammottava juutalaisten salaliitto ja vain vasemmisto voi nyt ylväänä olla antisemitistinen, kun taas oikeistolla on niin sanotusti vasen sormi suussa ja oikea etusormi kaverin anuksessa.


Hyvät kuulijat, teillä on tehtävä ja te olette tehtävänne tasalla! Kohottakaamme malja ihmisyydelle ja kaikelle muulle paskalle!

Kun Rousseau luki Tunnustuksiaan ihmisille, ihmiset olivat vaivaantuneita, samoin kävi Wittgensteinin vuosina 1936-1937 ja varmaan Tolstoilla ja monilla muilla oli sama vaivaantuneisuuden aura ympärillään. Se on todenpuhujan kohtalo tässä maailmassa. Ja ihmisten kohtalo, vaivaantuneisuus, on heille aivan oikein, mutta he voivat parantua ja ryhtyä rehellisiksi. Heillä on jo esimerkki: todenpuhuja.

Aboalutely.

Onko mahdollista, että tämä Hamas jatkaa ilotulituksiaan siksi, että ISIS vai mikä se islamistipoppoo on, saisi lopullisessa rauhassa jatkaa kurkunleikkaamisiaan parin keitaan päässä? Maailman huomion kun saa kahden tuhannen vuoden kokemuksella käännettyä alta sekunnissa juutalaisiin ja nyt heidän valtioonsa. Syyriassa ja Irakissa on nyt meneillään sellaiset puhdistukset, että näyttäisi ikävältä, jos niihin kamera kääntyisi. En ole Lähi-Idän asiantuntija, enkä tiedä näiden organisaatioiden välisistä suhteista, mutta länsimaisen ihmisen ja hänen kaunansa tunnen riittävän hyvin, joten uskallan aavistella tällaisen jonkintasoisen hämäysoperaation olevan meneillään. Ja: ns. älymystö nyt lankeaa aina ensimmäiseen kuoppaan ja nämä hyödylliset idiootit saa aina käyttöönsä oli sitten syksy tai peräti talvi.

En ole juonut yli neljäänsataan päivään ja mieleni on kirkas näkemään asioita, joita humalatilan jälkeisissä katumustiloissa en uskaltaisi nähdä. Olen nyt paljon vaarallisempi ihmiskunnan valheellisuudelle kuin juovana yksilönä. Ihmiskunta tahtoisi minun juovan, mutta sitä en tee. Tämä on siis persoonakysymys, minulla on näin.

Ja sitten on tämä Kaukasus, jonka tunnen vain Leo Tolstoin kautta, siellähän tapellaan jatkuvasti. Kammottavaa julmuutta. Luin että sillä suunnalla taas hirveyksiä. Uutiset ovat vaaraksi terveydelle. Mutta on tämä täysin olematonta, kun ei tarvitse itse olla Kaukasuksella, Lähi-Idässä, Afrikassa, Amerikassa, Aasiassa, mitä niitä mestoja on, Ukrainassa. Hyvä tässä on länsimaisen ahdistua... Hävytöntä on tämmöinen ahdistuminen! Minulla menee hyvin. On syytä tehdä lahjoitus johonkin hyvään paikkaan. Vetoomuksia en allekirjoittele, tai no jaa, jos joku nainen on menossa Keski-Afrikassa hirteen, kun sanoi että jätkä on läski, niin vetoomuksen hirttotuomion purkamiseksi allekirjoitan. Puolia en ota!

Salaliittokortilla vesittyy keskustelu kuin keskustelu.

Se, että ilmaisee mielipiteensä, on todellinen uhka. Kun sanoo, että kato, tossahan on keskitysleiri niin kuin kävi Romaanihenkilön kuolemassa. Jos ei olekaan syyllisiä, on vain ihmisiä. Keitä sitten tapetaan kun ei tiedä keitä pitää tappaa, ihan yleisesti pitäisi antaa mennä vaan. Tapa vaikka äitis, se on ihan yhtä syyllinen kuin kaikki muutkin. Tapa ittes. Länsimaisen ihmisen viimeisimpiä taakkoja, tämä luonnotieteellinen huutaja, joita on toki Suomessakin, tietää kaiken ja kertoo sen ihastuttavalla avoimuudella kaikille ("hei mä osaan pyyhkiä"). Vastuu todellakin on kuulijalla sananvapauden maailmassa. Vapaus skipata idioottien hölinät. NIIN!

Joskus tuntuu, ettei kulttuurihistoriassa ole kulttuuria eikä historiaa. Ikävämpi tunne.

Pitäisi varmaan järjestää julkistamisia ja julkistamiskiertueita kun on näitä kirjoja. Tosin mielelläni esiintyisin jossain, nyt olen esiintynyt kerran häissä Stadissa, eli pitäisi "markkinoida", mutta eikö se riitä että tiedetään että on olemassa ja siitä voi tapahtumanjärjestäjä tehdä johtopäätöksiä.

Eli kerron tässä että OLEN KÄYTETTÄVISSÄ. Julkaissut runoilija, hyviä arvosteluja saanut, monenlaisia kokeita tekevä, aivan sellaisia kokeita tekevä mitä ei tässä maassa niin kovin paljon tehdäkään. Ja lisää tekstiä on tulossa! Olen tulevaisuus, jo nyt.

Mutta loppukuusta menen laittamaan kuviani Jyväskylään seinälle! Siitä tulee miellyttävää.

Kyllä se on selvää, että Suomessa niin suomen- kuin ruotsinkieliset kuuluvat samaan poppooseen, sillä ei maailmankaikkeudessa kukaan muu ole sitä mieltä, että ruotsalaiset ja Suomen ruotsinkieliset ("suomenruotsalaiset"!) kuuluvat samaan poppooseen.

Herätessä sitä parahtaa, että vieläkinkö tässä ääliöiden maassa!

Naapurimaakin ihan hirveä diktatuuri, kontrollivartio, kommunismin ja fasismin kammottava keidas, missä ei tee mieli käydä. Onneksi voi lentää yli, mutta lentäminen on moraalitonta.

En pidä Ruotsista.

Nyt räksytän, äh, unohdin mistä piti räksyttämäni, se oli mielessä kun avasin koneen mutta unohtui. Ai niin, proosa! Hyi yäk en tykkää yhtään! Vaikka olen äärimmäisen perverssinen ihminen eikä mikään epäinhimillinen ole minulle vierasta, niin jossain se raja tulee minullakin vastaan ja se raja tulee minulla vastaan proosassa, sillä mitään en niin kaihda ja vihaa kuin proosaa. Sanakin aivan perverssi. Itselleni tyypillistä masokismia onkin, että olen lupautunut kirjoittamaan kolmetoista romaania ja se kolmas on ollut tulostettuna varmaan jo viikon, mutten tahdo siihen koskea, koska kädet likaantuvat ja tulee inhottava olo. Kuusi noista kirotuista romaaneista olenkin jo kirjoittanut ja vain ilkeilläkseni kirjoitan myös loput seitsemän, näyttääkseni koko maailmankaikkeudelle että minulle on turha tulla avautumaan, minä sanon aina viimeisen sanan. Että vihaan romaaneja! Milloinkaan en ole lukenut aavistuksellisellakaan mielihalulla edes riviä romaania, jokainen sanakin on ollut täyttä tuskaa.

Jatkuvasti saa olla tarkkana, ettei ala toimia odotusten mukaisesti, odotusten, jotka odottajat siekailematta kieltävät, sillä heidän on kaikki.

Millaisia oikein olemme kun humanitaarisuutemme on hyvin valikoivaa?

Montako kansanmurhaa on nytkin hyvässä vauhdissa? Ja miten määritellään kansanmurha? Joka tapauksessa ihmisiä tapetaan, eikä se ole hyvä asia.

Luullakseni joskus parempina aikoina olemme olleet aatelisia Provencessa (tai jossain) ja olemme ratsastaneet lämminverisillämme jonkun perverssin kreivin juhliin!

Söin aamiaiseksi puoliltapäivin suklaalevyn. Sitä ennen mietin Wittgensteinia ja paralleloin kesähuoneemme Wittgensteinin Norjan kabiiniin. Kapyysiin. Täällä voisi asua mutteivät siihen muut suostu. Talvella tämä olisi niin jylhää että perse jäätyisi.

Wittgensteinista ei ollut edes arkkitehdiksi, siinä oli hänen ongelmansa. Sukurasitusta oli niin paljon, että oli oltava varovainen, sisarukset joko tappoivat itsensä tai soittivat pianoa yhdellä kädellä. Wittgensteinin oli tyydyttävä filosofiaan. Siinä oli hänen kärsimyksensä.

Eilinen meni siinä mielessä ohi, etten kerinnyt kirjoittaa juuri lainkaan, mutta olin Kappelissa kahvilla ja piirsin ja vähän kirjoitin. Sitten yli sata valokuvaa, en jaksanut laskea, ja laatikollinen kirjoja. Kai se hyvin meni siis, päivä, maanantai, ja nyt on tiistai lopuillaan. Kuuma on piilopirtilläkin, olisi se kumma ellei olisi. Huomenna en jaksa mennä ensimmäiseen tilaisuuteen, kun siihen taas tuhraantuisi työaikaakin mutta toiseen tilaisuuteen menen.

Piilopirtillä saa hyvin työskenneltyä. Syksyllä tämä huone on ilmeisen jäätävä, kun ollaan vähän kuopassa, notkossa, ja tuuli puhaltaa pellon yli seinään. Muuten täällä voisi asua. Eikä tänne kukaan löydä, kun on niin monen risteyksen takana.

Aloin lukea Kadotettua Paratiisia kosken ole sitä aiemmin lukenut. Minun on myönnettävä että melkein järjestään tykkään länsimaisen kirjallisuuden klassikoista. Don Quijote jäi kesken. Mutta tähän kiinalaiseen ennustuskirjaan, nimi noin I Ching, on tutustuttava. Itämainen kirjoitus. Tavut. Tuvat.

TavuttuvaT

Käykääpä lukemassa Tero Hannulan selostus opettamisestaan. Ei tuputeta. Annetaan ihmisen olla.

Pornografia on markkinayhteiskunnan keskeisimpiä hämäysvälineitä. Katsokaa, tuolla näkyy! Ja ihmiset katsovat, eivätkä näe mitä heille paraikaa ollaan tekemässä. Pornografian keskeisluonne on peittävyys, eikä se paljasta mitään. Tämän pitäisi olla jo kaikille selvää, näkyvää, paljastettua, mutta hämmästyttävästi yhä olen kuullut juttua siitä, miten pornografia paljastaa, näyttää, vaikkei ole mitään näkyvissä.

Itse asiassa olisi syytä puhua pornografiayhteiskunnasta, eikä markkinayhteiskunnasta, kapitalistisesta yhteiskunnasta tai mistä tahansa muusta yhteiskunnasta, sillä puhuttaessa pornografisesta yhteiskunnasta osutaan ytimeen, mitä tahdotaan tekohäveliäästi peitellä samalla lailla kuin piika aamulla aitassa naapurin nuoren isännän lähdettyä katsoo kattoon ja yrittää unohtaa viimeisten tuntien tapahtumat, vaikka nuo viimeiset tunnit olivat vasta alkusoittoa tulevaan tragediaan, joka on jo kovaa vauhtia käynnissä.

Lueskelin yöllä Juri Joensuun väitöskirjaa, missä mainittiin nimeämisestä, että nimeäminen tuo lisävalaistusta ja uutta näkökulmaa jo olemassa oleviin asioihin. Kyseessä ollut nimeäminen oli ergodisuus ja nyt minä nimesin pornografisen yhteiskunnan.

Keitin kahvia ja mietin blogimerkinnän aihetta. En keksinyt. Sitten tuli mieleen, että voisin juoda mehua. Join. Sitten tuli mieleen ettei ollut tullut mieleen blogimerkinnän aihetta, mikä toi mieleen ettei tule mieleen blogimerkinnän aihetta. Palasin koneelleni varsin apeissa tunnelmissa. Kahvin olin jättänyt keittiöön. Kävin hakemassa. Keittiössä mietin, että mitä mahdoin äsken miettiä, ei tullut mieleen. No, mitä siitä. Palasin koneelleni ja aloin kirjoittaa. Tuli jano ja kävin hakemassa mehua. Sitten muistin juoda.

Olen määrämiehiä ilman mittaa.

Luin eilen Pushkinin runoromaanin Jevgeni Onegin puoleen väliin ja varmaan tänään loppuun. Erinomainen kirja. Suosittelen. Hienoa kerroksellista tekstiä.

Moitin yksityisessä keskustelussa Tapani Kinnusta ja se ahdisti jotakuta kovin. Olisi pitänyt mennä suoraan sanomaan. Sanotaan sitten tässä "suoraselkäisesti":

En ole pitänyt Tapani Kinnusen kaikista toimintatavoista.

Tuliko nyt kaikille parempi mieli?

Lisäystä:

Piti avata blogi jo aiemmin, mutta unhoitin. Olen vihapäissäni sanonut kaikkea "suoraan" eikä siitä ole hyvää seurannut kenellekään. Siksi olen ajatellut, että jos ahdistaa niin voi avautua pienessä seurassa, mutta näköjään tietovuotoja on niissäkin, pienissä seuroissa. Ja käytän välillä aika jyrkkää kieltä, ei ole hyvä asia semmoinen, aiheuttaa vaan pahaa mieltä, mutta pitäisi sitten mennä sanomaan suoraan.

Näkee sen tuosta ylläolevastakin, että ei olisi tätäkään kannattanut julkaista, tulee sanottua ivaillen ja muutenkin typerästi.