otso
 |
Sisällysluettelo
[piilota]Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
otso (1)
- (runollinen, vanhahtava) karhu
Taivutus[muokkaa]
| piilotaTaivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | otso | otsot luo |
| genetiivi | otson luo | otsojen luo |
| partitiivi | otsoa luo | otsoja luo |
| akkusatiivi | otso; otson luo | otsot luo |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | otsossa luo | otsoissa |
| elatiivi | otsosta luo | otsoista |
| illatiivi | otsoon luo | otsoihin luo |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | otsolla luo | otsoilla |
| ablatiivi | otsolta luo | otsoilta |
| allatiivi | otsolle luo | otsoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | otsona luo | otsoina luo |
| translatiivi | otsoksi luo | otsoiksi |
| abessiivi | otsotta | otsoitta |
| instruktiivi | – | otsoin |
| komitatiivi | – | otsoine- + omistusliite luo |
Etymologia[muokkaa]
- suomalais-ugrilainen *okte
- Lönnrot muutti Uudessa Kalevassa Vanhan Kalevalan sanan ohto kirjoitusasun toiseksi virheellisen etymologioinnin vuoksi (Kalevala, kansanrunous ja kirjakieli, Puntila, Issakainen, s. 226)
Aiheesta muualla[muokkaa]
- otso Kielitoimiston sanakirjassa
Baski[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
otso
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti