Määpä sain 2000 euron apurahan Kirjailijaliitolta. Eka yli kolmeen vuoteen. Toki se on pienin mahdollinen, 4000 ja 8000 euroa kuuluu aivan muille tyypeille. Kyllä on kiitollinen olo.

Luin myös jäsenkyselyn tulokset, sen mukaan kaikki on aivan vitun hyvin, mitä nyt joku vähän on nillittänyt eksklusiivisuudesta ja pääkaupunkikeskeisyydestä, mutta ainahan ilonpilaajia on. Kaikki on siis loistavasti, hajaantukaa. Tulee ihan Trump mieleen, mutta ehkä olen vain kateellinen (mistä? siitä etten ole aivan täysi huora?). FU! Mä en oo teidän kaveri, pitäkää se mielessä, nilkit. En milloinkaan.

Apurahahaussa tein taktisen vedon: en hakenut sitä runoilijarahaa ollenkaan, vain yleistä, koska jos olisin hakenut molempia, raadin älypäät olisivat ensin siirtäneet minut runopuolelle ja sieltä raakanneet pois kokonaan ja jos jollain ilveellä olisin saanut fyrkat, olisi se ollut tuo sama kaksi tonnia.