Prosaisti kerkeästi sanoo, että hän joutuu tekemään töitä. Näinhän se on, mutta prosaistin työllä saattaa olla alku ja loppu, lyyrikolla ei välttämättä näin ole. Huono muotoilu. Mutta

ehkä "ajatus" välittyy.

Vittu mitä selittämistä.

Joskus huomaan "miettiväni" asiaa, mitä kuut eivät mieti.

Muut.

Ne muut.

Muut.

Lähellä olisi myös luut, juut ja nuut.

Luun lähellä on puu.

Huun tuu.

Suu pn ylsinään.

Ne

He

Ke

Le

Je

Me

Be

erreur:

tiimi po. riimi

mitta po. mutta

mutta po. mitta

prosaoston po. prosaistin

kuut po. muut

Näin 41:n vuoden iässä lienee syytä tunnustaa itselleni, että olen runoilijaluonne.
Voi vittu.
20 vuotta sitten tunnustin itselleni olevani onanisti ja luulin sen olevan pahinta, mitä voin itselleni tunnustaa.
En enää luule.
Nyt on edettävä niin, etten ala miettiä, mikä olisi pahinta, sillä pahin näyttää toteutuvan.

glame
valjun glamoröösi ylikansallinen sähköpostipalvelu

popugilisti

Errorpoetru:

ei po. se

PRN po. PEN, no, ei sentään PRK

ri po. ei, jotenkin hauska

Yämmönen vikabulääri

vikabulääri po. vokabulääri

yämmönenkin perpetuum mobile vai mikä se on höh nyt ei tule vorheitä

vorheitä po. virheitä

Poettidta maisemointia, liian hyvin onnistu, poeettista maisemointia, byt meni ihan oikein

byt åo. nyt

åo. po. po., ympyränhän tästä tulee, jotenkin heikko kirjoitusvirhe toi ympyränhän, t ahdon dyvemmälle koeleen

t ahdon po. tahdon

dyvemmälle po. syvemmälle

koeleen po. kieleen

Kun etdii sanoja samalta riviltä, siis kirjaimia, menee vaikeammamaksi elo luovemmaksi kirjoittaa

elp po. eli

elp po. eli

käväsi myös .po

Menen nyt nukkumaan kun kissakin nukkuu ja ärtyy kun on valot päällä. Ei yhtään virhettä. Eikä taaskaan.

Kaipaan mitä kaipaan.
Tuosta nimi noin johonkin. On selitteisyyttä.
- Joku oli hakenut blogiin Laatu-Haitilla. Muistaakseni Kuljen missä kuljen sisältää viittauksen tuohon anniskelulliseen tilaan. -

Vituttanut tänään taas aamusta saakka.
Yritän peittää vitsiin masennukseni. Ei ole oikein onnistunut. Hahhahhahhaa.

Joku oli tehnyt gradun, missä piti Palsan juttuja naurettavina, melko suoraan sanoi niin. On niillä otsaa. Tämmöinen on maailma. Vain itsekasvatukseni estää minua sanomasta mitä kaikkea pidän naurettavana.

TrI, TrII, TrIII jonkinlaisessa kunnossa.

*

Hypoteesi. Jonkinlainen runous tuntuu niin helpolta ettei sitä tee. Enää. Kaipaa "haastetta". Uudistumista. Viisitoista vuotta sitten kirjoitin yhdellä tapaa ja on mielenkiintoista odotella mitä kirjoitan viidentoista vuoden kuluttua. Tämä on "poetiikkaani".  Mietin, josko tekisi baarirunoteoksen, mutten sitä tee kun juna meni jo. Ehkä vuonna 2050 voi panna koottuihin nämä baarirunot. Näkyy semmoinen jana, ehkä mutkainen. Näkee, että minua rasittaa tuonnoinen baarirunouteni, häpeilen sitä. Toisaalta minua näköjään myös rasittava teeetes-sikermäni voidaan nähdä baarirunoutena, jos mietitään asennetta. Minua rasittaa se, että sitä ehkä pidetään vitsinä. Ei sille sitten mitään mahda. Kyllä se vitsi vielä näytetään. Muistaakseni en liiemmin nauranut kirjoittaessani, yritin kuvata ahdistustani, elämänpituista masennusta. Luullakseni jokin Jorma Korpelan romaani on samantyylinen teoltaan kuin vastaanotoltaan. Muttei tässä voi tekijä valittaa kuten nyt valitan, silti pidän tärkeänä kertoa näkemykseni. Vähän hienosyinen asia enkä oleta että kaikki ymmärtävät. Minun pitäisi nyt mennä töihin eikä inistä tässä. On minulla otsaa. Näin ennakoin vastaanottoa, pelkurimaista osaltani. Jne. Vituttaa vaan että olen vitsi. No, sitä saa mitä ei tiennyt tilanneensa.

Teeetes tuli eilen. Jotenkin ihmetyttää että siellä on nämä mun jutut ja sitten nämä muut jutut. Ei ne oikein sovi yhteen. Kun on tämä eroavaisuus. Mä en sovi sinne.

narrivaara
vainoo neitosi
sinua kaunis
isotienooni
avaraa virran



su av at nio vastakaanon arretes te se tuotte suova jänislammas nous nakupaavi Pius
uipi vaapukansuon sammal sinä ja vous et toutes etseterra non a a.k.a. t's avoin tavaus

Koska olemme sitä mieltä, ettei väkivalta ole ratkaisu, ratkaisu lainkaan, on käynyt niin että raukat temmeltävät ilman vanhan maailman väkivallan uhkaa eikä kukaan edes sano mitään kun niin noloa on.

Luonnollisesti raukat kaipaavat vanhaa maailmaa vaikka nimenomaan siellä he eivät pärjäisi, vain täällä he pärjäävät, ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa heidänlaisensa jätetään henkiin. Meitä onnellisia. Kun pääsemme tätä seuraamaan.

erroröyricuese:

välivalta väkivalta

a vot, Eevaa

Aatami mataa

aave etova

artsastra

isku kunnia
kallo liitto
riso siitto
panilla halli
napotti iso
sirotti ilolla
Kain nukuksi


Aja Eros noin Ilo-Diana
Idolini on sorea ja


Runous on homojen hommaa.
Oon kyllä aika pahasti kaapissa sitten.

Mä oon runoilija. En oo vastuussa enää mistään.

mitä ihmiset "ajattelevat"

Aina ja iankaiken jaksetaankin runoilijalta, kirjailijalta, taiteilijalta kysellä, että tekeekö hän töitä eli laiskottelee sika saatana. Näille runkkareille kehotan tutustumista seuraaviin blogeihin:

Hannu Helinin Work in Progress

Sven Laakson Käymälä

Janne Kortteisen blogi, joka ei näytä nyt olevan saatavilla.

On niitä muitakin. Mutta näitä seuraan. Ed. mainituilla ei myöskään ole juuri mitään suodatinta vaan he suoltavat julkiselle työpöydällensä ihan mitä tahansa.

teemameet

Esti isäksi E.
Leinona nolo
Pää silisi
Kissalla kaunis
Aino koet
Neniä, Venus-
Neojumalatar
Noussut tussu
On rata
Lamujoen
Sun eväinen
Teokonia sinua
Kallas sikisi
Lisää polo
Nanoniele
Iskäsi itse.

Ettäjotta näin. Nyt on merestä-noussut tuossa noin. Hyvä.

Minua ärsyttää ettei keskusteluissa juuri koskaan mennä oikein kunnolla, vaan jarrutellaan ja ollaan hiljaa eli poissa. Sitten itsekin odottelee, vai odottelevatko kaikki tai monet eli voisiko vain antaa mennä. Mitä hulluimpiin kommenttiketjuihin olisi mahdollisuus. Mutta mitään ei tapahdu.

lyto erreurese:

jatkosika po. jatkoaika

minus po. minua

Kaipaan todellista irrottelua.

Hän on väkevä auttajamme

Ihmiset lukevat "dekkareita", koska pitävät pahuudesta. Kesällä ihmiset päästävät pahuutensa valloilleen.

X oli sanonut, että koska Y:llä on näitä niin sanottuja "erikoisia sympatioita" niin Y on keksinyt niitä ("erikoisia sympatioita") minulta. Voi vittu näiden kusipäiden kanssa. Hyvin ne vetää. Olen hyvä vihollinen, koska olen aivan nolla, joten jos joku rääkyy typeryyksiä niin kai se sitten on syytäni. Eihän voi edes ajatella, että joku olisi vain sitä mitä on, sillä hän on viaton, jonkun pahiksen syytä se on. No, elämä kyllä opettaa.

Suurin osa näistä on narsistisia alkoholisteja. Syljen haudoillenne. Jotenkin cracher muuttuu sairaassa mielessäni kusemiseksi. Mikä siinäkin. No names. Kyllä te tiedätte.

Tahtoisin siteerata runoa seuraavaksi, runon. Luin ja korjasin TrII:n janyt mietin mitä seuraavaksi puuhaltaisin. Menen kohta runohyllylle ja otan sieltä summamutikassa runoteoksen, konka avaan samaan tapaan ja josta sitten siteeraan hieman, kymmenen riviä ylhäältä, vasemmanpuolen sivu, osui Raamattuun:

anna meidän nähdä kasvojesi valo,

niin me pelastumme.

PSALMI 81 

Riemuitse, Israel, ja kuule Herraa!

1. Laulunjohtajalle. Säestetään gatilai-

silla soittimilla. Asafin psalmi.

2. Kohottakaa ilohuuto Jumalalle,

riemuhuuto Jaakobin Jumalalle!

Hän on väkevä auttajamme.

Noin. Aika hyvin tuossa sanottu. Elämänkatsomuksellista lyriikkaa.

Syljen haudoillenne

Kirjailija, filosofian maisteri J. Yli-Juonikas ei ole vielä ehtinyt rentoutua kesädekkarin äärellä ääreen, enkä minäkään ennen ko. iltaa, mutta eli nyt aloin lukea Boris Vianin crime noiria J'irai cracher sur vos tombes, jonka olen ostanut keväimellä jostakin muualta kuin Suomesta, jossa "ranskalainen kirjallisuus" tarkoittaa sitä yhtä pösilöä, aikakautemme Sartrea. Houellebecqiä. Välillä tajuan, "ymmärrän", tekstistä jotakin. Tiivistän: Pynchonin Gravity's Rainbow ja Perecin Elämä Käyttöohje ovat ne viimeiset sanat. Tämä lisäyksenä Calvinon höpinään.

En uskalla kysyä ihmisiltä että tota joo öö luetteko sitä mun paskaani, blogiini. Mikä siinäkin on. Ei tässä ole mainostamista. Sukulaiset saavat hävetä, kylänmiehet. Kumminkaimat, enonveneet. Pitäisi rohkeammin kysellä. Kinnunen tätä kai lukee, etsii mainintoja itsestään. Kaljussa vain hiki valuu kun se liu'uttaa näytöllä tekstiä. Käytä hölmö hakutoimintoa! Ei tarvitse kaikkea kuonaa läpikäydä.

Nyt on yö. Kuka suomentaisi tuon Vianin? Minä en viitsi. Siinä oppisi kieltämättä kieltä hyvin. Kymppitonnista suomentelesin.

Lyriqereureuse:

kumppiyonnista po. kymppitonnista

tohkeammin po. rohkeammin

Ouvroir de Vätti potentielle

Ouxpo-luettelo. Harkitsen OuVäpon perustamista. Ks. myös Luutiin viimeaikainen illuminati-toiminta.

"nenuni" ajaa saat lihaa

tavaa huulemme luuhaavat

aah iltaa saajain unen

totu rutsaana sanota

sanani panokuoro

hunnutat Salomen emo-lasta

tunnu horo-ukon apinana

satona sana-astu rutot

Näitä taas saapuu. Tilaamatta. Semmoista se on. Ehkä kokoan näistä koosteen. Semmoisen pienen kirjan, josko sen joku kustantaisi. Kysyn Koolta, mutta jos hän, niin kuin pitäisi, käskee minun suksia suolle niin otan sitten tähtäimeen joku muu viaton sielu. Olen minäkin jo lapsena oppinut ettei tämmöinen käy päinsä, että tämä on ihan vitun naurettavaa, että mene töihin. Onnellisia nämä, joiden päässä eivät soi vanhusten kiellot. Minulla soi ellei jatkuvasti niin tiheästi. Muttei kaikilla ole ollut sellaisia vatipäitä seuranaan kuin minulla. Joillakin on ollut onnellistakin. Minun olisi muistettava, että minuun kohdistunut viha, luonteeltaan morbidi, on harvinaista. Yleensä lasta rakastetaan. Se on yleistä. Rakastettiin minuakin aluksi, mutta sitten olin jo tiellä. Enkä minä syytä ketään. Totean tosiasian. Ja, edelleen & edelleen minun pitäisi muistaa, etten voi olettaa näiltä muilta sitä mitä itse teen. Sillä minä ryhdyin siihen kuuluun avoimuuteen, enkä alkanut potkia koiraa tai hankkinut lapsia kiusatakseni sitten niitä, ei, minä aloin kiusata minua edeltäviä sukupolvia. Sekin oli väärin. Ymmärrän sen nyt, ajoittain. Ja koetan olla kunnolla. Tämä on osa sovinnonelettäni. Tämä selostukseni.

Teloin ajoni. Tiennet:

raton ura, runotarten

neiti, nojani olet.

Voi dam, tein laihat kaffet. Pinnintented.

lyriqerereuse:

on po. in

pin po. pun

On millaista elo kuusta katsottuna. Olisikohan teeetes jo tullut? Tajusin eilen, että sikermässäni on heti alkuun vanha il duce -vitsi. Tahdoin sen joskus pois, kun elämme tällaista huumoritonta vittupääaikaa, mutta kun kehotettiin jättämään niin jätin. Sitä kadun nytten tässä. Ei näille voi heittää herjaa eli etenkään vitsakimppua. Kun näillä autisteilla vähän vaihteita puuttuu. On vain eteen ja taakse. Kokonaisuus, osat, viitteet, siirtymät jäävät aivan tajuamatta. Ei ihme, jos kirjallisuustiede on vähän heikkoa. Ja niin moni muu. Mutta onko muuallakin näin paljon autisteja?

Errorpoetiikkaa

Hyvin toistuva ob sivan po. aivan. Mikä siinäkin on.

Ehä olisi sittenkin tehtävä tagit, tunnisteet tagisteet tugisteet. Vähän niin kuinn omaan käyttöön. Ainakin. 

Äh, vittu mitä paskaa.

Tuossapa nimi kokonaiselle aikakaudelle ja se aikakausi on meidän sikakautemme.

runottarenne ratto nur (umii-riimu)

Raton uraa lana muusan.

Etats-runous suon, ur-staten.

Asuu manalaa runotar.

Näitä on nyt yli kolmekymmentä. Taas. Tuleeko olevaksi väliteos ennen neliörunoelmaa? Se olisi kokoelma.

Wikipedian mukaan Nur on arabiankielinen unisexname. Noor kuuluiko tähän. Johan jumittaa l'internet.  Noor on "valo". Siitä voi sitten kehitellä.

Täytyy tutkia, missä romaanissa on pisin nimi. Vaikka näistä suomalaisista. Rakastuneessa rammassa on aika pitkä. Tusinaromaani II:een panen ennätyspitkän nimen. Tai jonnekin. Ensimmäiseen tuli jo aika pitkä. Saa nähdä meneekö läpi, edes nimi.

sontaa

Olen saapunut seuraavaan lukuun. Nyt vaihteeksi luen. Luin kokonaan Harjunpää ja rautahuoneen, Hevosen ja Rypäleen veljeskunnan. Sitten löysin Musilin kirjojen takaa ja luin sitä lähes 50 sivua. Kirjojen takaa löysin Musilin.

Lueskelin "somea" ja siellä pilkattiin näitä perussuomalaisia. Ei oikein onnistunut. Niiden vahvuudet on jossakin muualla. En tiedä missä.

Miksi ihmiset on tommosia. En minä voi kunnioittaa ihmistä, joka on... tommonen. Jotenkin epäitsenäinen. Olen minäkin. Näen itseni peilistä kun katson kulttuurirääkyjää "Tavalla". Meissä on kuitenkin yksi ero: minä en aivan aina luule olevani hyvä ihminen. Toki melkein aina luulen. Okei, ihan aina.

Errorpotikkaan lisiä:

pita po. puta

lastu po. laatu

änäxänä

ämmän äällä ässää anoo

elläksi ässänne ällässä iillä

ässillä iissä ässät uussa

äffä assuu tässä ässii ällissä

ällii ässällä ennässä iskälle

oona äässä ällään ämmä

Kai toi toimii. En jaksa tota lällätystä tarkistaa, läpänderiä per defeatistem. Defeatinem. Vai miten. Tuohon olisi lisäystä toisessa muistikirjassa, mutta se on työhuoneella enkä jaksa sitä hakea. Sitten tämä:

Sota. Apajasi opi. Sota.

Pato ojalla oio. Alla jo

ota patosi. Pois aja paatos.

2 errorunosanaa:

ad po. as.

joutuivat po. joutivat, vai oliko toisinpäiten

teitittely yletti tiet

aava iso tapata
patosi avaa


Aasian etu mahoo rahaa
muusalla Oonan anoo allas
uumaa haroo hamuten aisaa.


ne maatu, ala katua Oonan
anoo auta kalauta amen


Elluni sinuttelet, "tu".
- "Ni", sinulle.


nemoni nomen nemot sen emoa
omen est omen nemoni nomen


Etti veret Lebanon.
Abel, te revitte.


Alasi sula himo:

nenä, hymy hänen.

Omi halusi sala.

S a.k.a. RAKAS

ihosi sula
hileviha hiveli
halusi sohi


solut, isku seis
sie suksit ulos


otso, katso, kuole -
loukosta kosto


isillä ällöyöt
uit saarelle raasti Utö
yöllä ällisi


siut saa uni siro
ori sinua astuis


ai, sanot, olen ovela
levon eloton asia


ajaa viha
telo sakarana
rakas olet
ah ivaaja


encore (Immulle):

Ano sataa tasaa
Pariisiin iisii rapaa
sataa tasona.

Selim Miles

poetiikkaa

Olen harjoitellut sananeliörunojen kirjoittamista. Sananeliö on merkki, joka pitää sisällään merkkejä eli sanoja ja kirjaimia. Kun lukee sananeliörunoja, on tarkattava erilaisia kokonaisuuksia ja erilaisia osia.

Käsittääkseni sananeliörunoja ei ole ennen tehty. Eikä paljon sananeliöitäkään, siis sellaisia, joista lähtee sama teksti joka nurkasta. Sananeliö on siis myös palindromi. Clinamenin saa, kun jättää keskipisteen tyhjäksi. Tai jonkin muun kohdan.

Sananeliörunoelman ehkä kirjoitan. Minulla alkaa olla merkkejä hyvä määrä kasassa, ja osaan kohtuullisesti muodostaa uusia.

Sanan pituus on kahdesta viiteen kirjainta, kuusikirjaimisia on, mutta sitten neliöt alkavat muodostua epäsanoista, mikä ei ole hyvä runon kannalta, kun luettavuus on kärsinyt jo tarpeeksi. Ei ole. Yksikirjaiminen sananeliö on hauska juttu. Toivottavasti saan sellaisen sovitetuksi johonkin.

Aion tehdä merkkikirjan, itselleni, mutta panen sen myös yleiseen jakoon blogini sivuksi. Merkkikirjassa ovat merkkini. Olette minulle rakkaita ja tahdon näyttää teille puuhiani.

sikalalakis

seesamasees

metromortem

maananviikko tiisviikko keskitai torsviikko perviikko lauanviikko sunnunviikko

januaari vepruaari marssi aprilli maikki june julli kustaa septemperi oktooperi novemperi tesemperi

Toislanti Eesräikki Polanti Peliryssä

Että näin / &c.