Muutamia, asioita

Lueskelin Sodasta syntynyttä. Hyvä kirja, opus. Suomalainen historiantutkimus on korkealla tasolla. Laaja lähteidenkäyttö, tutkimuskirjallisuutta paljon, vielä kerrotaan mitä ei ole käyty läpi.

Arkistossa on mukavaa. Siellä on maailmaa paossa. Se siellä on hyvä. Tarkka henkilökunta pitää huolen siitä, etteivät lättähatut (nuo neekerimusiikkia kuuntelevat) pääse sisälle. Arkistossa ei vitsailla, siellä tutkitaan. Siellä ollaan hiljaa. Kysymykseen saa asiallisen vastauksen riippumatta kysymyksen laadusta, sisällöstä ja muotoilusta.

Lueskelin myös vanhoja runojani, eilen. Mietin mikä niissä oli vikana kun ei kelvannut minnekään. Hyvää meininkiä niissä on. Mutten ole käynyt Kriittistä Orivettä, se siinä on, enkä tunne ketään. Mitäs siitä, olen antanut anteeksi heille sillä he ovat vain ihmisiä. Joskus tuntuu etten itse ole, paitsi ali-ihminen näiden kulttuuripoliitikkojen seassa.

Laitoin tuohon ylle alaotsikoksi MIELIPITEITÄNI, ja se olisi jäänyt laitaan ellen olisi noita viivoja tunkenut eteen, & taakse. Kirjoja voi silti yhä tilata minulta osoitteesta Sliuhto@gmail.com.

Muistin vanhan ajatuksentapaiseni, että tunkee ajalliseen järjestykseen kirjoittamisensa blogista lähtien. Ja jos on jossakin ilmestynyt jotakin niin se sitten siihen ja luetut kirjat. Siitä tulee aika jööti. Summa. Esitin taannoin ajatukseni eräälle nykyisin dosentille, muttei tämä edes vastannut vaikka on niin kova vastausten ja kokeellisuuksien perään. Nyt voi vastata, kommentoida ja epäillä. Itse enemmän kannustan. Siksi lopetin kritiikkienkin kirjoittamisen, kun aina ei voi kannustaa, paskat, kyllä voi, jopa kaltaistani monialaepäonnistujaa.

Tosin olen huomannut, että sitkeys alkaa kantaa sitä hedelmää. Kun ei anna periksi. Yleensä olen oikeassa ja silloin kun olen väärässä, voin myöntää vääryyteni.