Tietenkin putkiremontti lokakuulle kun piti mennä kahvilaan. Helppoa ei ole. Luin Greenen Inhimillistä tekijää, on se hyvä kirja, Greenen todella epätasaisen tuotannon huippupäätä niin sanotusti. Tosin olen vasta puolessa välissä.

Nyt kuulin että se on n. 20 prosenttia mitä liikunnalla laihtuu. Täytyykö tässä muuttaa ravitsemustottumuksiaan? Juuri sitä en tahdo. Nälässä tullaan elämään.

Onko Greene Englannin Tuuri? Siis tuon epätasaisuuden mielessä. Tai ehkä Jyrki Pellinen, jonka tuotannon epätasaisuus on hämmästyttävää, eittämättömien mestariteosten (esim. 60-luvun runot) ohessa aivan kamalaa paskaa (esim. laiturikirja, en muista nimeä).

Lattialla on 463 liuskaa tekstiä. Mitä sillekin teen.

Turusta löytyy Valérya, siis näitä muistikirjoja, kahieereja, vain englanninnoksina, kyllä en sellaisesta tykkää enkä lainannut. Yhden englanninnoksen alkulehdellä oli kuva, missä oli puu mikä oli ristillä roikkuva ihminen. Komea. Muistaakseni vuodelta -43. Samoihin aikoihin Dali kirjoitti romaaninsa, jossa ilmoitettiin puun kuoreen kirjoitetusti Je suis la dame.