Arkkipiispa tosiaan käveli sisään kun prof. Riikonen luki Ulysseksesta vitsiä arkkipiispan palamisesta tulipalossa kuten Mataleena kertoo. Se oli surrealistista.
Kirjaston pihassa kuulin myös Juha Kulmalan uusia runoja. Runoudella menee hyvin, nuo runot olivat upeita.
2 kommenttia:
Arkkipiispa saattaa hyvinkin palaa tulipalossa. Mutta kirjansa ei. On se kumma. Viimeksi eilen hyväsanoma tuli koskettamaan Dogvilleä, Aleksanterin teatterissa,Stage, ja lappeenrantalaisten esitys, Jari Juutisen sovitus Trieriltä, vielä tänään klo 20 ; 18.8.
Ilosanoma ja hyvän mahdollisuus tietty nostatti barrabashuudot.
Armahtavaisuuden saarnaa riitti kunnes Gracen mitta täyttyi. Hitto. Eihän näiltä sovi ottaa pois itsevaltaansa mokata,havahtua,parantua ! Oli muuten Reagania sekin, ettei ihmisiltä pidä riistää edesvastuuoikeuttaan tekemisistään. Ja paavia. Enintään pikkasen sopii vahvemman seuraväestä hienovaraisesti ja varpaillaan huonompaansa tökkäistä.
Tämäkin ideologiasykli (anarko-libertalismin) on jo pyörähtänyt irvikuvatuksikseen. Näin aina Koirakylässä.
Niin siitä Kirjasta. Se nousee tuhkasta kolmantena päivänä ja sama ralli pyörähtää käyntiin.
Oli upeata näytelmää -väkeäkin täys tusina - ajatusta tapahtumamenosta sakealta avattavissa. Vaan olipa puolityhjää punaplyyseillä ; festariruuhka valtateillä ja hölkkäruuhka tänään kaduilla. Todellisuuteni, -mme paljastavaa taideteosta pukkaa ja ihmispolo, -iso avataan itsellensä kummasteltavaksi. Siinähän se olisi taivasten valtakunta -omassa kallossa. Sinne on pitkä matka, taiteilijoita olisi , yleisöä uupuu. Vaikea monen yleisöksi antautumisen alkuunkaan päästä, koska koditkouluhesaritylet pitävät isointa kutsuseireeniä äkkimakeammissa genreissä.
Että kiiruusti henkistymään kun pöljät vielä jakavat työeläkerahaansa ja taiteijoista viimeinen sukupolvi painaa kovaa ja antavaa duuniaan, seuraavat ovatkin kaikkityyni juontajaekshibitionisteja.
Niin, lopulta me kaikki ollaan ei sotilaitten lapsia vaan juontajia. Maailma loppuu performanssiin.
Lähetä kommentti