lauantai 2. elokuuta 2014

Käykääpä lukemassa Tero Hannulan selostus opettamisestaan. Ei tuputeta. Annetaan ihmisen olla.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

On hyvä, että kirjailija myytti on pudonnut orreltaan.

Mutta osaako kuka tahansa kirjailija opettaa mahdollisimman monipuolisesti kirjoittamisen eri lajeja? Tämä on oleellista, ei se että opetanpa nyt sanataiteilijan vapautta tai muuta hölöhölöä. On tiedettävä ja tunnettava – edes jotenkuten – ne lukuisat kentät missä ja miten kirjoittamisella voi saada tienestiä.

On nimittäin alkanut kirjailijoiden epätoivo, ja ymmärrän sen hyvin. Mutta sanon kumminkin: yhden lajityypin hallitsemisella ja opettamisella ei tule kovin leveää leipää ansaitsemaan.

Toivon, että kirjailijat ymmärtävät, että rahat alkavat olla loppu monilta muiltakin kuin vain heiltä. Opettamisen taito ei synny tyhjästä, se on pitkä tie sekin.

p.s tämä ei ole kritiikkiä Tero Hannulaa kohtaan eikä sinua kohtaan.

Sami Liuhto kirjoitti...

Hyvää analyysia! Ex cathedra -tyyli on mennyttä aikaa, toivottavasti. Kirjallisuus ja taide on hyvin laaja, siinä on opettajankin oltava nöyränä.

Tero Hannula kirjoitti...

Hyviä kommentteja sekä anonyymiltä että Samilta!

Vaikka pyrin opettamaan jonkin verran tuota tienestipuoltakin, niin näkisin että kansanopiston pitkä opintolinja ei ole kirjailijoiden ammattikoulu, jonka käytyään pitäisi osata hankkia tienesti kirjoitustöillä, vaan se on vapaan sivistystyön koulutusta, jonne tulee voittopuolisesti (ainakin meillä) n. kaksikymppisiä nuoria, jotka vielä hakevat elämänsä suuntaa. Suurimmasta osasta ei tule ammattikirjailijoita, jotka hankkivat leipänsä erilaisilla kirjoitustöillä.

Osaako kuka tahansa kirjailija opettaa mahdollisimman monipuolisesti kirjoittamisen eri lajeja? Ei varmasti. Entä jos otetaan pois epämääräinen sana "mahdollisimman"? No ei sittenkään, mutta osaavien joukko kasvaa jo melkoisesti.