sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

erityisen turha merkintä

Ei muuta ongelmaa kuin totisuus ja kyllä sitä naurua sitten muualta piisaa, voin kertoa, ihan omasta puolestani jo. Siis edellisessä virkkeessä kulttuurikriitikon ongelma, ei kulttuurihuoran, jonka ongelmia olen käsitellyt aiemmin ja melko varmasti myös myöhemmin.

Käytiin Tampereella, varmuuden vuoksi kahdesti, jotta varmistuisimme että kaupunki on siellä eikä jäisi huhupuheeksi. Pidän erinomaisena saavutuksena, että vain kerran meinasivat hermot mennä, tai, jos totta puhutaan, kahdesti. Mutta ne eivät menneet, hermot. No ei tässä muuta.

Sen vielä sanon, että minä ja K. olemme tehneet sanoitukset yli 50 kappaletta varten ja lisää tulee, sävelletty on noin neljä, joten säveltäjällä vielä puuhaa riittää. Tämä kertoo siitä, että minun on opeteltava säveltämään, en minä voi lykätä muiden niskoille tällaisia määriä, sillä tosiasia on myös se että minä olen pääasiassa vastuussa tuosta sanoitustulvasta, vaikken lehteä luekaan.

2 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Hyvä kuulla, että Tampere vielä on. Tykkään Treesta, asuin siellä aikanaan muutaman vuoden.

Säveltäminen kuulostaa vaikealta.

Sami Liuhto kirjoitti...

Vähän ristiriitainen fiilis Tampereesta, kun ei se oo Turku, joka toki on lähtökohta ja malli kaikille Suomen kaupungeille.