Kaipaan mitä kaipaan.
Tuosta nimi noin johonkin. On selitteisyyttä.
- Joku oli hakenut blogiin Laatu-Haitilla. Muistaakseni Kuljen missä kuljen sisältää viittauksen tuohon anniskelulliseen tilaan. -
Vituttanut tänään taas aamusta saakka.
Yritän peittää vitsiin masennukseni. Ei ole oikein onnistunut. Hahhahhahhaa.
Joku oli tehnyt gradun, missä piti Palsan juttuja naurettavina, melko suoraan sanoi niin. On niillä otsaa. Tämmöinen on maailma. Vain itsekasvatukseni estää minua sanomasta mitä kaikkea pidän naurettavana.
Tuosta nimi noin johonkin. On selitteisyyttä.
- Joku oli hakenut blogiin Laatu-Haitilla. Muistaakseni Kuljen missä kuljen sisältää viittauksen tuohon anniskelulliseen tilaan. -
Vituttanut tänään taas aamusta saakka.
Yritän peittää vitsiin masennukseni. Ei ole oikein onnistunut. Hahhahhahhaa.
Joku oli tehnyt gradun, missä piti Palsan juttuja naurettavina, melko suoraan sanoi niin. On niillä otsaa. Tämmöinen on maailma. Vain itsekasvatukseni estää minua sanomasta mitä kaikkea pidän naurettavana.
18 kommenttia:
Mua pännii, että viimeksi jätin ostamatta Palsa-biografian paikallisesta antikvariaatista. Ehkä käyn huomenna hakemassa sen kotiin. Kympillä, sillä en osaa tinkiä. Tai sitten paskoja elokuvia vaihdossa. Jos herra divarinpitäjä lukee tätä: ne ovat erittäin laadukkaita ja hyväkuntoisia elokuvia.
Divari on kiva sana.
Palsakin. Helletorppa on siinä kun lähdetään kolmostieltä kohden Läyliäisiä. Vai mikä sen talon virallinen nimi on. Helletorpaksi meillä sanottin. Tai Helle-torpaksi.
Mä valehtelin. Tai ei - puhuin muunneltua totuutta. Muistin nimittäin väärin: ei se mikään Palsa-biografia ollut, vaan Palsan päiväkirjat. Hinnan muistin kyllä oikein; mitä se kertookaan minusta. Olen kapitalistisika. Paitsi ettei mulla ole hajuakaan kapitalismista tai rahataloudesta tai mistään muustakaan ismistä, joten luultavimmin olen vain sika.
Helletorppa, never heard. Googletan.
Näyttää olevan Helletorppa. Gmapsin mukaan.
minä en googlaa helletorppaa tai mitään muutakaan juuri nyt mutta toivoisin vain, että maailmassa olisi vielä paikkoja ja asioita, jotka eivät löydy internetistä. lähiparturinikin löytyy.
Onhan niitä, esim. Kalervo Palsan päiväkirjat.
anonyymi on romantikko.
Niin romanttista on kuvitella etteikö anonyymisyyttä kiellettäisi lähitulevaisuudessa.
Arto Mellerin hauta ei löydy googlettamalla, sitä varten pitää matkustaa Lappajärvelle.
Tunnustan olleeni hetken pihalla, kun herra Liuhto alkoi puhua Laatu-Haitista - sitten kun annettiin tärppi Saarikosken suuntaan, niin kellot alkoivat päristä ja kattila kiehua:
"Laatu-Haitissa vapaaherra tuli pöytääni ja sanoi... "
Kuljen missä kuljen on kokoelman nimi, kuten mainittu.
Tiukka ja epäoikeudenmukainen kysymys: Jos Saarikosken tuotannosta pitäisi säilyttää vain jokin tietty vuosikymmen: 50-luku, 60-luku, 70-luku, 80-luku... minkä ottaisitte?
Ootas nyt. Sanon että 60-luku. Siinä on aika kattava otos herran meiningistä. Diggaan muuteen Ääneen-runoteoksesta.
Sama täällä, heitin mielessäni:
50-luvun ottaa vasta-alkajat (heissä saattaa olla toki tulevia nobelisteja joukossa),
80-luvun snobit ja elitismiin kallellaan olevat (myös wanna-be-älyköt),
70-luvun ottaa tyhmät,
60-luku on mun vuosikymmen, synnyin silloin, mutta kyllä se on Saarikosken tuotannon verevin vuosikymmen...
jos pitäis ottaa kaks, niin sitten 60- ja 80-luku,
joo, se trilogia tais alkaa 70-luvun puolella, joten jako on epäreilu,
mut tavallaan uusi ajanjakso alkoi vuodesta 77 ja Sex Pistolsista,
mun jeesukset!
Tiarnia on ongelma kun se on 77-83. Diggaan Stalinin päästä tosi paljon, tuli mieleen. Ja Kuljen missä kuljen. En jotenkin jaksa alun teoksia eli ennen Mitä vittua tapahtui todella.
Saarikoskeen en ota kantaa, kun en kykene lukemaan runoilijoita tuolla lailla kronologisesti. Mutta vähänkö naurattaa, kun klikkaan tuota Kinnusen nimeä ja näytölle ilmestyy kymmeniä kinnuspäitä ja siihen ylle teksti:
"Tapani Kinnunen. Jaettu julkisesti."
En tiedä, onko mielleyhtymä enemmän uskonnollinen (Tapani Kinnunen, sinun edestäsi vuodatettu) vai alatyylinen, mutta eläköön tahatonkin runous.
Aavistuksen pelottava tuo näytölle saapuva kuva.
Tylyä on, myönnän!
Toi Saarikoski, vietin -83 kevään Helsingin Mechelininkadulla (asuin pimeesti tyttöystäväni luona Kivelän sairaalan tyttöasuntolassa) - ja luin Saarikosken tuotantoa läpi,
Holappa pyysi aina multa kassin itselleen, kun menin sen divariin kahlaamaan hyllyjä läpi,
sitten kesällä muutin Ryynikylään (Puistokatu 3 A ) - ja Saarikoski kuoli,
olin sauhunnut kirjailijan tuotannosta tutuille - ja kun PS heitti veivinsä kaikki lehdet oli täynnä sitä - ne tututkin sitten kiinnostui...
mutta olin jo muualla, vähän harmitti kun Tarkka oli ominut PS:n itselleen, vaikka se oli vähän vähäverinen näkemys se Pekka Tarkan...
tää pointtina: vähäverisen älymystön ohella on olemassa myös verevä älymystö, jonka nää pekkatarkat haluaa nähdä jonain muuna kuin älymystönä.
Sen takia mielelläni yhdyn näkemykseen, ettei Suomessa ole oikeaa älymystöä (siihen lasketaan vaan nää henkiset impotentit ja puoli-impotentit)...
ugh!
Sori,
osoite Ryynikylässä oli tietysti:
Puutarhakatu 3 A ...
kun muutin Turkuun, muutin Puistokadulle (15 A b),
Oon sanaton.
Lähetä kommentti