Näin viimeinkin Jussi Parviaisen elokuvan Yksinteoin 2. Se on vain vähän yli tunnin mittainen ja koostettu satojen tuntien aineistosta. Parviainen on sanonut, että kyseessä on eräänlainen traileri. Niinhän se on. Toivon, että Parviainen koostaa materiaalista mahdollisimman laajan elokuvan, vaikka tuhattuntisen. Saa olla pidempikin. Minä sen katsoisin. Nyt aika meni nopeasti ja tuota visuaalista taideteosta olisi voinut katsoa vaikka kymmenen tuntia kerralla. Ehkä pidempään. Välillä pitää nukkua vai voiko nukkua tuollaisen taideteoksen kokemisen keskellä, sitä minä en tiedä, ehkä joskus vielä tiedän.
Tämä on blogi. Te, käyskijä virtuaalisessa puutarhassa, jos tahdotte niin voitte kirjoittaa näkemyksiänne, ihan mitä tahansa näkemyksiänne, blogini kommenttilootaan, kommenttilootiin, joita on tuhatsatakuusitoista (tilanne 25.9.2013 klo 21.57), mutta voitte myös olla aivan hiljaa, se on mielestäni aivan sopivaa sekin. Blogini alaotsikkoja ovat KUINKA SAADA YSTÄVIÄ, MENESTYSTÄ JA VAIKUTUSVALTAA - confessions d'un cas d'école - Alaston sydämeni - Huomaamattoman ihmisen monologi &c.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti