Sivut

torstai 16. elokuuta 2018

1001 Albums You Must Hear Before You Die -kirjan albumi 145 / 1001 menossa ja se on Metallican S&M.
Muistan saaneeni tämän joululahjaksi silloin aikoinaan ja kyllä se silloin hyvältä kuulosti, vaikkei erinomaiselta. Onhan nuo soundit valjut. Ja liikaa paskabiisejä. Eikä YHTÄÄN biisiä debyytiltä. Eikä debyyttiä ole kirjassa. Naurettavaa.
Hyvä kirja tuo on, mutta vähän kummallista, että David Bowieta on noin 9 levyllistä, yli kahta levyä ei olisi tarvinnut olla keneltäkään. En kuuntele näitä albumeja missään järjestyksessä paitsi jos tuntuu siltä.
Nyt kulussa No Leaf Clover, uusi biisi, ja hyvä biisi onkin. Mutta sitten tulee aivan hirveä Hero Of The Day, jonka esittäminen pitäisi lailla kieltää. Miksi Metallica mokasi? Luullakseni syynä oli se, että Cliff Burton kuoli ja Hetfieldin kantriminä pääsi esiin.
22-Pistepirkko olisi sopinut kirjaan, nyt on vain Hanoi Rocksin Back To Mystery City suomalaisia edustamassa, mutta hyvä näinkin. Ollaan nyt ihan rehellisiä ja myönnetään että 22-Pistepirkko on populaarimusiikillisesti parasta mitä tämä äpäräkansa on saanut englanninkielisesti aikaan.

2 kommenttia:

Lauri Stark kirjoitti...

For Whom The Bell Tolls on kova S&M-versiona. Levy oli itse asiassa ensikosketukseni Metallicaan ja muistan kuunnelleeni siltä Master Of Puppetsia 8-vuotiaana ja aivan fiiliksissä.

Sami Liuhto kirjoitti...

For WHom The Bell Tolls on toimiva, mutta siinä on aivan liikaa huonoja kappaleita levyllä.