Ostin Jules Vallesin trilogian aloittavan L'Enfantin ja yhteisniteenä Celinen Guignol's Bandin 1 & 2. Vallesiakaan ei ole suomeksi, vaikka kaveri on Strindbergin tyylinen kertoja. Ehkä juuri siksi. Sen sijaan suomennetaan Le Clezion kaltaisia tylsimyksiä. Jaksoin Onitshaa sivulle 40, sitten päätin ettei minun tarvitse lukea enempää. Se on hieno hetki. WSOY-kirjallisuutta kun ei jaksa, sopivat murheet, sopiva suuttumus, sopiva pituus, sopivan kiiltävä otsa. Kauppiaat.

*

Madeleine  on hyvä tuoreana ja kosteana

mietin kun panhuilisti saapuu vaunuun soittaa toisen välin laulaa

(Metroruno 4: 12 Marcadet-Poissonniers - Lamarck-Caulaincourt 11.4.2013 iltapäivällä)