Täällä Hymyilevä eläkeläinen lukee nykyrunoa.
Täällä pakoillaan kirjoittamista.
Täällä pakollaan.
Tällä pakollaan.
Ällä pakollaan.
Ällä pakolaan.
Ällä pakolaa.
Ällä pakola.
Ällä akola.
Ällä kola.
Ällä ola.
Ällä la.
Ällä l.
Älä l.
Äl l.
l l.
l.
.
Täällä pakoillaan kirjoittamista.
Täällä pakollaan.
Tällä pakollaan.
Ällä pakollaan.
Ällä pakolaan.
Ällä pakolaa.
Ällä pakola.
Ällä akola.
Ällä kola.
Ällä ola.
Ällä la.
Ällä l.
Älä l.
Äl l.
l l.
l.
.
5 kommenttia:
Sosiaalisuus työntyy lähemmäs eli heitän haasteen sinulle.
Mitähän tässä nyt pitäisi kommentoida? Ei hätiä mitiä; kommentoin vaikka tuota oheista runoa tai mikä liraus lienee. Eli luettuani Salmenniemen runoelmaa Texas, sakset luen minkä tahansa kirjoituksen runona. Tuota noin, siis tuon Samin ihanan pakoilunkin. Perhana, tulee mieleen vähän niin kuin demetoituva vanhus. Jeskamundeerakkoon, multahan jatkuavsti kirijamet menevät väärään järjestykseen, näkökykykin heikkenee. Tuskin haittaa, jos antaudun nykyrunomaailmoihin? Lopuksi ihmisestä jää jäljelle vain märkä läntti, kuin piste elämälle.
Upeesti sanottu:
"Eli luettuani Salmenniemen runoelmaa Texas, sakset luen minkä tahansa kirjoituksen runona."
Eikö ole aika hyvä juttu?
Tuli mieleen pakoilusta, että keksin, että lykkään talvella pitämäni "esitelmän" "esseistiikastani" tilattuun haaveiluuni, kun en muutakaan keksi kirjuuttaa. Sehän tilattiin suurin piirtein samana päivänä kun "esitelmöitsin", jossa uhosin etten kyllä enää haaveile, saakeli.
Nyt iski joku pöpö! Teen huomenna tuon Susupetalin haasteen vasta.
Kamalaa, tarttuiko suhun joku virus blogistani ;)
Parane rauhassa, nou hätä.
virtuaalipopo iski!
Lähetä kommentti