Mikä meillä on?

Puhuttiin tuossa kuukausi takaperin niinkin perverssissä paikassa kuin Kiasman kahvilassa. Keski-ikäinen nainen ihmetteli, vannon puhuvani totta, että onko se niin kamalaa jos on "syntynyt väärään ruumiiseen" ja miksi asiat näyttävät väkisinkin juontuvan nykykulttuurissamme seksistä. Hän oli liian sivistynyt puhuakseen panemisesta ja siinä asemassa, että saattoi sanoi jotakin noin kamalaa mitä tuli sanoneeksi.

Aiemmin eräs noin 60-vuotias nainen sanoi, että pitääkö niitä sukupuolikiintiöitä aina olla. Vielä riittää sukupuolentutkimuksella siis tekemistä, kun ihan naisten riveistä löytyy em. kaltaisia pinonpolttajia. Vaikka kidutettaisiin niin en paljasta nimiä.

Freud oli oikeassa. Mistä se kana kusee. Mutta kertomalla asiansa Freud tuli avanneeksi nämä panopadot ja nyt elämä on yhtä seksuaalista vapautumista. Varmaan niin sanotussa pitkässä juoksussa on hyvä, että Freud kertoi asiansa, mutta näin alkuhyökyä seuratessa ja kokiessa vähän rassaa, kun ollaan niin kehollisia, ruumiillisia, vartalollisia että. Entä se ruumis sitten? Eikö se ole syrjitty kun siitä tahdotaan eroon? Suhtaudun vissillä epäilyksellä siihen että jollakin voisi olla "väärä ruumis" ja toisaalta "väärä mieli" ja jos näin on, kuten em. nainen sanoi, niin entä sitten. Naisen mukaan elämässä on paljon muutakin.

Tässä on paljon samaa kuin näillä lapsettomuusvinkujapariskunnilla, jotka unohtavat sen että on niitäkin joilla ei ole edes vinkukumppania näköpiirissä. Jokaisella on ongelmansa mutta suhteellisuutta peliin. Minäkin olisin jo lapsena tahtonut toisen äidin, mutta sillä nartulla mentiin mitä mentiin. Isä minulle kelpasi. Velipojatkin ovat mukavia, tosin toista en juuri tunne, mutta sellainen käsitys minulla on että on asiallinen nuorimies.

Kun ei meillä ole ongelmia niin meidän on kehitettävä ongelmia. Eikö voitaisi olla rauhassa ja nauttia saavutetuista eduista? Joo joo, on epätasa-arvoa, mutta ei sitä paljon ole tavallisessa elämässä ja menkää jo Saudi-Arabiaan siellä on naisen asema ihan oikeasti päin persettä. Meillä ei ole. On se nyt kun minua syyllistetään! Homoillakin menee kohtuullisesti, humanistis-taiteellisissa piireissä loistavasti. Espoossa ja yrityselämässä karmeasti, mutta Espoo ja yrityselämä ovat määritelmällisesti karmeita. Ne ovat osa helvettiä. Tulkaa sieltä pois.

Tuli tuo Kanava. Vihavainen siellä taas kirjoitteli siihen malliin että hänen nimensä Listalla sai uusia alleviivauksia. Jaakko Anhava kirjoitti vittuiluvastineen jollekin. Ihmeellinen perhe. Sillä eikö Jaakko A. ole Martti Anhavan veli? Äiti-Anhavan muistelmateos oli aivan karmea ja isä-Anhava lievästi sanottuna mielenkiintoinen persoona. Mikä niillä on?