perjantai 15. marraskuuta 2013

synkkäyksinpuhelu: miksi helvetissä on aina niin, että kehun jotakin, ja seuraavana päivänä se ilmenee ihan paskaksi? enkä tarkoita sitä, että kehut ihmistä niin se on heti potkimassa päähän, sen olen jo oppinut, mutta mikä kirottu luonnonlaki tässä on että kaikki, siis kaikki, kehuttu ilmenee hetikohta paskaksi. maailmahan on aivan negatiivinen! myös aivan pientä ovat nämä, jotka ymmärtävät tahallaan väärin, mutta loputkin... sitä en tajua. se, kun joutuu pettymään kaikkeen, kun kaikki on sitä samaa paskaa, kömpelyyttä ilman järjen ja tunteen hiventä. ja päälle se kyynisyys. voi jumalauta etten tahdo olla ihmiskunnan kanssa missään tekemisissä! okei okei... pari tyyppiä... melkeinpä voisin nimetä ne juuri nyt. en nimeä. minun on eristäydyttävä paskanaamoista välittömästi. näistä itseriittoisista lahjattomuuksista, jotka taputtavat toisilleen, jotta toiset taputtaisivat heille. sitä on nyt nähty ihan tarpeeksi. pillua jakamalla pääset lavalle. tai dokaamalla ahkerasti. yleensä käytetään molempia konsteja. hyi vittu. olkoon hiljaisuus vastineeni paskanaamoille. minä häivyn. todella pitkälle. hyvästi.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Älä nyt liian kauaksi mene.

Sami Liuhto kirjoitti...

vain roistoista kauaksi!