lauantai 9. marraskuuta 2013

The Eksegesis of Philip K. Dick on uskomaton juttu. Siinä on hyvät alaviitteet ja muutenkin hyvä(t). GM (Gabriel McKee) sivulla 208:
But since the experience is ongoing, the Exegesis itself becomes a key part of the narrative. In the Exegesis, Dick is telling a story to himself, and exploring the meaning of that story, in ever-expanding circles of narrative and interpretation.
Tulkitseeko Erkki Kurenniemi tietokasaansa? Siihen näyttelyyn, Erkki Kurenniemen näyttelyyn Kiasmaan, on päästävä.

Itse kerään aineistoa Tusinaromaani-projektin tiimoilta, teen jonkinlaisen tietokannan ja analysoin. Samalla tapahtuu lisää.

Dickin Eksegesiksen johdannossa ja alaviitteissä mainitaan, että Dickin eksegetiikka ulottuu myös hänen aikaisempiin teoksiinsa, siis kaikkeen. Siinä vähän Gesamtkunstwerkiä.

Kehotan ihmisiä tutustumaan Dickin Eksegeesiin.

Siis päiväkirja, mutta hyvin laaja ja muutakin kuin päiväkirja. Palsa tulee mieleen siitäkin, että Dick etsii vastineita mystisille kokemuksilleen, Palsa samastuu päiväkirjoissaan mutta kokee myös yhteyttä Yhdysvaltain poliittisiin tapahtumiin.

Sivu 281:
My Latin dictionary defines glossa as an "obsolete or foreign word needed to be explained." Felix is certainly a glossa - it is foreign, and it needs to be explained.
   That is precisely how I've treated the word ever since its cryptic meaning was revealed to me in 3-74, and it, combined with the paragraph of which it was the key part, gave an otherwise invisible message at odds with what was apparent.
Sitten tulee alaviite, joka on syytä lukea ja tarkkaan.

Ei kommentteja: