Pari kuukautta tässä kestikin ilman psykosomaattista oireilua. Eilen mietin, että nyt on taas hetki, että on oltava tarkkana, olen hieman räjähdysalttiissa tilassa. Pari kuukautta on mennyt. Liekö tässä miesten kuukautiset. Tai minun oma kiertoni. Kun unohtaa, miten vitutti kun viimeksi sekoili. Viimeksi oli tämä maakuntakokoelma-tapaus. Kyllä hävettää ja lisähäpeää tuo, että olen maailmankaikkeudessa ainoa sekoilija, muut ovat suoraselkäistä sakkia. Nyt on otettava rauhallisesti. Itseäni parempien ihmisten seurassa on niin raskasta, synnittömien! Minulla kun tätä huonoutta, pahuuttaa yhä piisaa.
Tuli arvosteltavaksi Bernhardin Vanhat mestarit. Niin rakastan Bernhardia, toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan rehellisintä ihmistä. Huomasin, että Sebaldilla, johon Bernhardia verrataan, Sebaldilla ja Bernhardilla on sama kuvauksen kohde, nimittäin Sebald. Tuo omaan omahyväilyynsä niin mieltynyt kaveri. Niin & niin. Ihmettelen, miten nämä kulttuurityrkyt voivat kehua itseään sanomalla pitävänsä Bernhardista, joka kuvaa näitä kulttuurityrkkyjä, mutta kulttuurityrkky onkin häikäilemätön. Näitä herkkiä poeettisia sieluja.
11 kommenttia:
Joo, vaikka onhan tää true-Bernhard-fanboy-meininkikin (älä kiihdy, oon osittain itekin) aika vitsikästä välillä. Semmoinen lukeneiden miesten Hynynen. "On se RANKKA ÄIJÄ."
Kato mä oon truefanboy! Niinkun sanoitkin. Niinku. Seliseli.
Käännä sekoilut voimavaraksi, sitä minäkin aina yritän. Ja siis meiltä boheemeilta odotetaankin pientä sekoilua, sovitaan näin.
En ole tuota uutta tietenkään vielä lukenut.
Mutta ne kaksi ekaa olivat kyllä aika voimallisia. Jotain mätää Itävallassa?
Semmoinen vaikutus hänellä oli minuun, että en voinut edes vilkaista enää uudenvuodenkonserttia telkkarista (se on telkkari yleensä ollut päällä, vähän kitsch-vitsinä) tai sitä Garmish-Partenkirchenin mäenlaskunäytöstä, koska Bernhard ei taatusti olisi tykännyt niin typerästä menosta.
Pidä hauskaa kirjan kanssa ja raportoi!
Kritiikkiin pitäisi tulla kritiikki Vanhoista mestareista.
Itävalta nyt on ihan paska maa.
Näitä sekoiluja! Nyt on Tusinaromaani I valmis joten ehkä tässä taas vähän rennommin menee.
Kaikki pitää Bernhardista, vauvasta vaariin! Kirjallisessa BB-talossa Bernhard saatettaisiin äänestää muiden asukkaiden toimesta aina häätöäänestykseen, mutta yleisöäänin hän astelisi voittajana ulos talosta. Bernhard ei feikkaa!
Vihaan syvästi näitä Bernhard-intoilijoita. Hyökkään heitä vastaan arvostelussani. Sanon suorat sanat. Mikään ei kuvota minua enempää kuin suomalainen esseisti, joka kehuu Bernhardia. Hirtän itseni mieluummin kuin sanon heistä mitään hyvää, sillä heissä ei ole mitään hyvää.
Ihanasti sanottu, Sami. Ihan kuin Bernhardin kynästä!
Huomaa viesteistäni että olen aivan suunniltani! Minun on rauhoituttava.
Sanon taas kerran, että blogini tarkoituksena on esitellä ihmistä paljaaltaan, raakana, sellaista ihmistä, joka on luonteeltaan huomattavan ailahtelevainen.
Nyt rauhoitun. Päässä tuntuu oudolta.
Pekka Haaviston tukiryhmäkin rakastaa Bernhardia.
Pekka Haavisto vihaa Pekka Haaviston tukiryhmää.
Lähetä kommentti