Sivut

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Uromaani
Tusinaromaani V
 
15.4.: 8 / 87
16.4.: 14 / 87
17.4.: 22 / 87
18.4.: 30 / 87
19.4.: 38 / 87
29.4.: 43 / 87
30.4.: 48 / 87
1.5.: 56 / 87

(29.4.: alustavia "neuvotteluja" Tusinaromaanin julkaisemisesta käyty, "neuvotteluja" siksi, koska "neuvotteluja" on korskea sana; mietin sellaista ettei romaanien nimeksi tule tyyliin X-romaani, vaikka sennimisinä tekstissä romaaneihin viitataan, vaan nimiksi tulee jotakin aivan muuta; kirjoitin äsken noin kahdeksan liuskaa ja hieman taas huimaa, on tämä kirottua kun ei voi töitä tehdä vaan tulee huimausta ja muuta, pakko "harrastaa" huomenna liikuntaa että jaksaa kirjoittaa kuin sekopää; täytyy kyllä tuolle liuskakasalle etsiä joku ns. hovilukija, yksi nimi on mielessä, siinä on se ongelma että pitäisi lukea nopeasti ja paljon, eikä siihen ole rahkeita kovin monella, mutta tuolla yhdellä on; on tuosta tulossa aikamoinen jööti, naurattaa kun ajatteleekin, neljänsadan liuskan raja on jo ylitetty, raja ylittyi kai tänään, vappuaattona oli hiukan vaille, uudenvuodenyönä kirjoitin kymmenen liuskaa, vapunpäivänä kahdeksan, miten käy juhannuksena, onhan tässä symboliikkaa siis että miten kukin minkin ajan käyttää; saisikohan noita julki jo syksyksi, täytyy kysyä, kirja per kuukausi, tämä lähti vitutuksesta ja on jo, tietenkin, aivan muuta, pää on hellänä mutten todellakaan valita, tämä on hauskaa, Tender Is the Skull)

19 kommenttia:

Tapani Kinnunen kirjoitti...

Tusinarömaani.

Sami Liuhto kirjoitti...

Rö.h.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Tusinaromani? Tiedossa siis lienee todellisista tapahtumista ja ylenmääräisistä omaelämäkerrallisista aineksista etäännytetty kirja? Olisikin hauskaa tietää enemmän kannastasi romanitaiteeseen. Viime aikoina kun on ollut tämmöistä omakohtaisuuksiin menevää esseistiikkaa. Missä menee fiktion ja faktion raja? Tässä viihdetaiteilija Ensio Nykänen tekee jyrkkää pesäeroa romanitaiteeseen. Voimakas kannanotto, mutta lienee hänen taholtaan jokseenkin ymmärrettävä. Selvää on kuitenkin, että tuossa annetaan voimakas vastalause mm. Knausgårdin edustamalle estetiikalle, jossa totuudellisuus on toissijaista itseilmaisun rinnalla (vaikkakin min kamp on osin elämänkerrallinen). Knausgård vai Nykänen, esseistiikka vai romanit? Suuria kysymyksiä.

Sami Liuhto kirjoitti...

Olen, tietenkin, Ension linjoilla, joka jo kasarina näytti norjalaisille ns. kaapin ns. paikan. Fiktiosta ja faktiosta totean sen verran, että niistä otetaan kirjailijalle soveltuvin puoli eli totta silloin kun kirjailijalle sopii jne. Jo Matti Pulkkinen, johon Tusinaromaanissa viitataan sekä suoraan että väärään, harjoitti tätä, ja nykyesseistiikka on jatkanut Masan viitoittamalla tiellä luomalla esseeminän kaltaisen runkkauskäsitteen, jonka rinnalla lyyrinen minä on pientä. Esseisti tosiaan häivyttää itsensä tekstistä. Hauska juttu oli, kun em. käsitteen kehittäjä kävi tässä blogissa kertomassa, ettei kukaan muu kuin minä ja eräs kriitikko ole asiasta sanonut. No, ei kai ole sanonut, kun tietää millainen itku siitä tulee jos asiasta sanoo. Siellä kalikka älähtää missä koira kalahtaa. Voi vittu näiden äidinpoikien kanssa, joille kukaan ei ole koskaan sanonut mitään ja nyt ne terrorisoivat kulttuurielämää. Tusinaromaani V käsittelee alkupuolellaan tätä. Takapuolellaan jotakin muuta.

Anonyymi kirjoitti...

Niin siis mistä tässä Tusinaromaanissa oli kyse? Kirjoitat romaanin mahdollisimman nopeasti?

Sami Liuhto kirjoitti...

On tässä kyse nopeudestakin. Käytännössä. Vaikka käytännössä ei ole mahdotonta kirjoittaa vuodessa reilua tuhatta sivua. Näköjään. Ja moni on sen tehnyt. Peräkkäisinäkin vuosina. Kyse on kokeilusta. Miten lähteä aika läheltä nollaa liikkeelle ja saada kirjoitetuksi 12 plus 1 romaania ja saada ne vielä julki. Ei ole kustannustoimittajaa (tai kustannustoimittajia), kustantajaa, "rahoitusta" eikä yhtään mitään. Siitä lähdin liikkeelle. Nyt ollaan tässä. Että ihan oikeasti on neljä romaania kasassa, viides kasaantumassa ja kirjat saattavat vielä ilmestyäkin. "Rahoitustakin" on tullut. Tämä on sitä nurkasta aloittamista ja pidemmälle etenemistä, menemistä, mikä on näköjään aika raivostuttavaa. Se, miten kustantamo ei tee sinusta yhtään mitään, eli ei ole "masinointia" minkäänlaista, on vain ihminen joka yrittää sen kuuluisan parhaansa. Ei ole "tiimiä", eikä mitään. Alempiaan ei voi potkia, kun niitä ei ole, ylempiin ei kieli yllä. Tämä on todellinen tilanne. Kannustusta ei tule, koska ihmisiä vituttaa kun joku tekee tällaista. Minä kannustaisin jos joku tekisi tällaista, kannustinhan 12-projektiakin, vaikkei se minun kannustustani kaivannut vaan Suomen Kuvalehteä. Minä kannustan pientä ihmistä. Myös pientä lukijaa. En ole raadeissa. Teen ja sanon. Olen hyvin yksin ja helppo maali. Tämä on todellisuus, joka saatanan tyyppi on aina kimpussani, mitä alunperin luulin vainoharhaksi muttei se sitä taida olla. Ihmiset tosiaan ovat täysiä mulkkuja.

Vesa Haapala kirjoitti...

Sami, kannustan sua, mutta älä saa sydäriä!

Teemu Hoo kirjoitti...

Sami, ovatko nuo kaksitoista teosta omanlaisiaan episodeja, toisin sanoen miten aiot nimetä/olet nimennyt niitä?

Ehdotan yhden episodin nimeksi Vittupaskaa. Se voisi olla lokakuu? Sekoitus Ei vittu mitä paskaa ja No vittu, paskaaks tässä - moodeista.

Otatko kopin? (yritystermit ovat hienoja)

Sami Liuhto kirjoitti...

Vesa, kiitos kannustuksesta! Perkele kun rupes ihan itkettämään.

Avasin tuossa pikkasen vittuuntunutta sydäntäni ja heti saan kannustusta!

Kyllä noi toisiinsa liittyy. Pyrin myös joltisenkinlaiseen itsellisyyteen jokaisen romaanin suhteen. Siinä riittää tekemistä. Samoja hahmoja on. Pyrin myös tunkemaan hahmoja paljon tekstiin, että kokonaisuus olisi vaikeasti hallittavissa.

Tässä on se, että nää ei oikein mee kuukausien mukaan eli esim. nyt olen toukokuun lopussa ja tämä on tarkoituksellista jos tulee "muuta tekemistä" eli sairaus niin on aikaa. Ja joulukuussa voi viilata. Eli tässä mielessä toimin toisin kuin joissakuissa muissa projekteissa on toimittu. On muuten alle 7 luiskaa vasta tekstiä kasassa joten meen jatkamaan, mutta sitä ennen tuohon Riksun miehen jutskuun (täh? sehän on JUTSKA, toisaalta tuossa on errorunosana, niitä muuten tulee tässä pyörteessä aika kivasti, ehkä panen ne siihen laajaan kirjaan, jota suunnittelen eli tässäkin teen tästä projektistani, johon kuuluvat blogimerkinnät, päiväkirjamerkinnät ynnä muut merkinnät):

"Ehdotan yhden episodin nimeksi Vittupaskaa. Se voisi olla lokakuu? Sekoitus Ei vittu mitä paskaa ja No vittu, paskaaks tässä - moodeista. "

Lokakuu, joka ehkä tulee jo syyskuussa, voi olla aika lailla vittupaskaa-henkinen kuukausi. Saas nährä miten käypi. Kuka nyt sanoo senkin että noi ei oo romaaneja vaan PIENOISROMAANEJA. Vittupaskaasaatana! (tämä oli huumoria)

Palaillaan.

Sen verran yhä eli vielä että tarkoituksenani oli pitää tusinaromaani-kommentointini blogissa minimissä, mutta narsistina en malttanut ja tässä sitä sitten ollaan. Mutta ei haittaa. Tämä on hyvä asia. Ennalta suunittelemani päiväkirja, siis suunniteltu niin että tietty määrä kirjoitusta viikossa, on melko lailla ajantasaistunut kun en ole siihen yli kuukauteen mitään kirjoittanut.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Oletkos esseitä ajatellut rustaa? Veikkaisin, että sinulta voisi tulla sillä saralla kiinnostavaa kamaa ulos.

Anonyymi kirjoitti...

Hesarissa (netissä) oli Juhani Karila -nimisen ihmisen kirjoitus siitä, kuinka kirjoja tehdään ryhmässä yms. Erityisesti jäi mieleen (paitsi nimensä ei tietystikään) tämä joku, jonka nimissä trillereitä työstää iso kisällilauma, ja itse pääkiho ilmeisesti vain ideoi/editoi nimibrändinsä tuotokset.
Ei ole toistaiseksi vielä mollissa näkynyt että haetaan apulaista Tervolle kirjoittamaan tervomaista tekstiä, koska Tervolla ei nyt lähde.

Tuli vaan mieleen tuo kun olet siis näköjään itse alkanut yhden miehen tekstitehtaaksi. Joskus jos olisi vaikka jääkiekkokentällisen verran kirjallisesti viriilejä yksilöitä käytettävissä, voisi kokeilla Guinness-tyyppisesti raapustella vaikka 500-sivuisen lukuromaanin 24 tunnissa. Tai no miksei joku vaikka yksinkin, mutta se vaatii yksilöltä jo ns. grafomaanin piirteitä.

Sami Liuhto kirjoitti...

Paterson vissiin on sellaisen tekstitehtaan pomo?

Hetkos, olenko linkittänyt tuohon oliko miljoonasivuiseen romaaniin? Mikä se nyt oli.

Dumasilla oli vähän tekstitehdas kans.

Huomasin, että samat jutut voi kirjottaa romaaniin jotka voi kirjottaa esseeseen ja mua ällöttää esseistiikka.

Mää teen yksin. Oon kato sellanen intiviiti.

Riku Riemu kirjoitti...

Kannattavampi idea olisi kuitenkin sellainen kuin Sofi Oksasella. Kirjoittaa pitkään yhtä romaania ja saada se näyttämään siltä kuin olisi kirjoitettu päivässä.

Sami Liuhto kirjoitti...

You're beautiful, sanoo jo Christina Aguilera enkä osaa häntä paremmin sanoen vastakommentoida hra Riemulle.

Tapani Kinnunen kirjoitti...

Joko "12 vuodenaikaa" ehdotettu?

Tai "12 neekeripoikaa - eikä Liuhtokaan pelastunut!"

Käytän todella harvoin tuota n:llä alkavaa sanaa, mutta Agathan kirjan kohdalla kyllä, miksen siis Liuhdonkin - on se semmonen vappuneekeri! Suuttuu ja loukkaantuu ja päässä viiraa!

Ai joo, Show Timessa käytin - onhan siellä runokin, jonka nimi on "Neekerinnussija".

Mukavaa viikonloppua,lähden vähän tuulettumaan!

Sami Liuhto kirjoitti...

Kinnunen älä lähde tuulettumaan, sillä ulkona on yhä koleaa.

Elän maineeni mukaista elämää, vrt. Selvitys oikeuskanslerille s. 79.

Tapani Kinnunen kirjoitti...

Poljin Turun kaksi kertaa ympäri, jälkimmäinen kierros oli kirikierros!

Jos natsaa, pääsetkö huomenna pystykahville?

Sami Liuhto kirjoitti...

Aika ja paikka?

Me juomme sitten kahvia.

Tapani Kinnunen kirjoitti...

Tänään klo 13 päin Brinkkalaa!