torstai 25. heinäkuuta 2013


Hän on väkevä auttajamme


Ihmiset lukevat "dekkareita", koska pitävät pahuudesta. Kesällä ihmiset päästävät pahuutensa valloilleen.

X oli sanonut, että koska Y:llä on näitä niin sanottuja "erikoisia sympatioita" niin Y on keksinyt niitä ("erikoisia sympatioita") minulta. Voi vittu näiden kusipäiden kanssa. Hyvin ne vetää. Olen hyvä vihollinen, koska olen aivan nolla, joten jos joku rääkyy typeryyksiä niin kai se sitten on syytäni. Eihän voi edes ajatella, että joku olisi vain sitä mitä on, sillä hän on viaton, jonkun pahiksen syytä se on. No, elämä kyllä opettaa.

Suurin osa näistä on narsistisia alkoholisteja. Syljen haudoillenne. Jotenkin cracher muuttuu sairaassa mielessäni kusemiseksi. Mikä siinäkin. No names. Kyllä te tiedätte.

Tahtoisin siteerata runoa seuraavaksi, runon. Luin ja korjasin TrII:n janyt mietin mitä seuraavaksi puuhaltaisin. Menen kohta runohyllylle ja otan sieltä summamutikassa runoteoksen, konka avaan samaan tapaan ja josta sitten siteeraan hieman, kymmenen riviä ylhäältä, vasemmanpuolen sivu, osui Raamattuun:

anna meidän nähdä kasvojesi valo,
niin me pelastumme.

PSALMI 81 
Riemuitse, Israel, ja kuule Herraa!

1. Laulunjohtajalle. Säestetään gatilai-
silla soittimilla. Asafin psalmi.
2. Kohottakaa ilohuuto Jumalalle,
riemuhuuto Jaakobin Jumalalle!
Hän on väkevä auttajamme.

Noin. Aika hyvin tuossa sanottu. Elämänkatsomuksellista lyriikkaa.

Ei kommentteja: