torstai 11. huhtikuuta 2013

Aika harvaa suomalaista kirjailijaa olen lukenut kymmenentuhatta sivua, vissiin ketään, muutakaan. Jos huomenna rytmiikka sallii, lähden vaimon kanssa ihmettelemään Seinen vasenta rantaa. Jos viimein löytyisi Shakespeare ja kumppanit. Kantakahvila jo löydettiin. Ei täältä muu kiire olisi mutta kissan luo. Otan kyllä huomenna selkoa mitä se raamattupaperinen yhteisnide Pereciä maksaa. Hypistelin sitä taas tänään. Ranskassa ainakin kirjallisella alalla näyttäisi olevan vapaata, saapi paljolti tehdä mitä lystäyttää. Ei sitä pikkukivaa sontaa mitä Suomessa on riittämiin, vaikka on sitä täälläkin, mutta kun on paljon muutakin. Tykkään semmoisesta koetteellisesta, mutten leikkaa-liimaa-tyylisestä, vaan rajoitteista ja koettelusta. Ihan niinkin pitkälle veisin, että teos olisi luettava. Siksen innoitu STT-poetiikasta mutta ovat nämä makukysymyksiä, ei sillä. Taisin ottaa kantaa. Olen kieltämättä onnellisessa asemassa kun ei tarvitse lisätä peräkaneettia "mutten ota kantaa", tosin oli minulla peräkaneetti ("makukysymys"), millä tahdoin sanoa että yksi on enämpi tyttären kuin toinen äiteen perään. Eikä ole kamalaa jos poetiikka on eriävä, itse en ole katu- enkä varsinkaan hakukonerunoilija, mutta arvostan ihmisiä, jotka ovat, kenties myös heidän teoksiaan vaikkei poetiikkansa olekaan minun poetiikkaani. Yksikin valitteli kun ottaa niin itseensä poetiikkaansa kohdistuvan moitteilun, vaikkei häntä itseään moitteiltaisikaan. Tilanne on huolestuttava, mielestäni, jos tuollainen asenne on ihmistä laajalti määrittelemässä. Psykotieteessä puhutaan self-objektista. Kellä meillä ei tämmöistä olisi. Minulla ainakin on ihan riittämiin. Eli jos muistaisin ymmärtää. Minähän olen täyshullu. Melkein kaikki tässä sakissa ovat, päihdeongelmaa, neuroosia, promiskuiteettia, yleensä vähintään kaksi kolmesta.

Poetiikka. Just. Ice. 4. A.

6 kommenttia:

Hymyilevä eläkeläinen kirjoitti...

Kuinka tämmöinen vanhahko ihminen ilahtuikaan kohdasta, jossa kirjoitit, että myötätuntosi saavat runot, joista jotain ymmärrät (mikäli ymmärsin oikein)! Seinen rannalla tulee siis mietittyä kaikenlaista.

Älä hulluudesta ole huolissasi: löydätkös yhtään täyspäistä näistä kansakuntamme johtomiehistä tai huippujohtajista ja onko kirjailijoiden tai muiden taideihmisten päitä tutkittu? Vain kaikkein nerokkaimmat kuten A.Kivi ovat ihan oikeasti olleet hullujenhuoneella. Tämmöisen tavallisen mummelin hulluutta kukaan ei ede huomaa.Ja se vasta harmillista onkin.

Hyviä ja hulluja hetkiä; älkää Seineen pudotko innoissanne!

Anonyymi kirjoitti...

Josko sieltä löytyisi varma tieto, että Rumien naisten hallitsema vähemmistöjen paratiisi on pahin kuviteltavissa olevista yhteiskuntamalleista?

Joku ranskalainen filosofi on kuulemma niin kirjoittanut.

Hymyilevä eläkeläinen kirjoitti...

Anonyymille: Älä nyt ihmeessä suosittele tuollaista pötypuheen etsintää.Tämä onneksi tuntematon ranskalainen filosofi saa haistaa paskan, ilmeisesti miehestä itsestäänkin on jäljellä vain haiseva kasa.

Sami Liuhto kirjoitti...

Toivoisin että olisi pelkkä paratiisi, joka on lyhenmin pariisi. Paris on toistepäin sirap. Siirappista menoa! Taas menee aiheen viereen mutta tässä kommenttilootassa saapi sanua ihan mitä tahansa.

Kamunen kirjoitti...

Roma on siis amor! Jään tänne ainakin sunnuntaihin.

Sami Liuhto kirjoitti...

Perskuta kun huomenna on kotiolähtö. Juuri kun alkaa tottua. Mutta on kiva mennä kotio kissan luo.