maanantai 29. huhtikuuta 2013

sami liuhto tornion kylmien katujen kova kolli

(käänteinen hakukoneruno, maineeni alkaa olla... kova! ei kai se ihme ole, kun olen ollut turkulaisten ketään-kumartelemattomien katurunoilijoiden piirissä, heidän, jotka ovat riippumattomia ja vapaita ja rankkoja, vapaa- sekä avaramielisiä, heidän, jotka eivät mielistele ylempiään eivätkä potki alempiaan, "olen raaka jätkä, koska sanon olevani raaka jätkä"; u havent zen nuthin jet, honey)

43 / 87

Pii-äs: tämä on merkintä nro CM. Olen viime päivinä lukenut aivan onnessani Poundin Cantosia. Se on lepoa rasittuneelle sielulle! Luin myös Hannu Helinin uusimman runokirjan Kaikki kaikessa. Sekin on lepoa rasittuneelle sielulle! Kohta luen myös "kohistun" (noin kuuluu sanoa, typerästi sanottu, muttei se ole kohteen syy) Erkka Filanderin runokirjan, jonka nimeä en kykene muistamaan. "Avatun maan tyhjyys /täyteys"? Tuommoinen poljento siinä on. Vasta selaillut olen. Kävin myös kustannuksellisissa neuvotteluissa saaden tietää, että koetteellista runoteostani on ostettu kuusi (6) kappaletta. Ja yhdeksän (9) kirjastoa tilannut. Siinä on viisitoista (15) kappaletta. Sovittiin, että otan tekijänpalkkiot kirjoina... Nyt tiedän mitä menestys on! Olen yrittänyt myydä paskakirjaani ihmisille mutteivät ne ihmiset osta. Sinänsä hämmästyttävää kun kympillä saisi ja rahaa on. Nämähän ovat niitä, jotka menevät ravintolaan, eivätkä tilaa mitään. Luullakseni tällaista on vain Suomessa. Olen myös tehnyt "vaihtareita", mutten ole ymmärtänyt sitäkään, että vaihto menee vain yhteen suuntaan. Ihan vittuillakseni olen muutamalle ekonomistille vienyt kirjan, jotta voisivat nähdä että kaikki eivät aina mieti ekonomiaa, etenkään ne, joilla ekonomiaa ei ole. Ihminen todella todella järkyttyy, kun saa jotakin ilmaiseksi.

Ei kommentteja: