Sivut

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Lakatut kynnet ja lehti, kartta
Rautarouva on kuollut
uupumus on meidät vienyt
ja tunnelin graffitit, mainokset
kun ylitämme joen kerran
rakastan sinua yhä ja aina vain
patarouva lyöty maahan laskettu
aikani on mennyt muttei toivo
vaikka Cabronnessa uumoilen härskiyttä
se on päässäni rumuus, kauneus
rakastan sinua tässäkin tunnelissa
lyhyellä kuin pitkällä välillä
graffitin ja mainosten
eläessä kauneutta katsojassa
se olen minä
rautapatarouvanne
odotan sinua olet joki ja vertauskuvia
mieleni haahuilee ja odotan, odotan
vaihtuvien ihmisten kanssa
suutelevien ollaanhan täällä
missä me olemme
kun en keksi sinulle säettä
voi meitä rakkauksinemme
niin onnessamme
rautarouvaa ei ole enää
olet ohittavassa vaunussa
et viitsinyt odottaa.

6 Charles de Gaulle / Etoile - Nation, tiistaina 9.4.2013 iltapäivällä

Tämä oli ensimmäinen metrorunoni.

2 kommenttia:

Hymyilevä eläkeläinen kirjoitti...

Kerrassaan ihastuttava metroruno! Tunnen näin blogitse myös yhden suomalaisen junarunoilijan,joka kirjoittaa runoja työmatkalla junassa. Sulla on nyt kiire kirjoittaa näitä metrorunoja lisää, jos kokonaista kokoelmaa meinaat.

Mutta ihan ilman metkuiluja: nautittava runo!

Sami Liuhto kirjoitti...

Niin ainakin riihmäen ja pasilan välillä kai on kirjoitettu. Tutustun tässä kohta opukseen. Sitten jurki kiiskisen onnenpyörä kans. Jätän tuon kirjoitusvirheen.