maanantai 5. elokuuta 2013

Ettei kyynisyyttä luultaisi kriittisyydeksi.

No olipas komiasti.

TrVI korjailun alla nytten. Siinä yhtenä poeettisena ratkaisuna on huonosti kirjoittaminen, ihmekö siis että kirjoitin sen viikossa vähän yli. Huomenna vien syntymäpäivälahjani muudalle keskiviikkona kuusikymmentäviisi vuotta täyttävälle herralle. Hän tosiaan on herra, tuon katoavan lajin edustaja. Lahjani on riisi paperia.

Sain eilen lukea että Melleri kirjoitti valkolakkinsa Vimpelin lukiosta. Säväytti. Kuin tuomiopäivänäkö.

11 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Melleri käi ensin Lappajärven koulua, sitten hänet erotettiin sieltä ja hän pääsi Vimpeliin sitten.

Yksi erottajista oli tuttu, joka sitten vuoskymmenten päästä ei osannut muuta kuin ylistää hienoa runoilijaa ihan tavattomasti. Koulunkäynnin esteenä oli ehkä Etelä-Pohjanmaan Järviseudun suht. pieni lestadiolaisporukka.

Siihen uskoon kai synnytään. Eivät ne mitään hirveitä hihhuleja ole, vieläkään. Vähän rasittavia vain.

Sami Liuhto kirjoitti...

Se on jännä miten siellä on semmonen lestadiolaiskeskittymä, vaikka se taitaa olla enempi körttialuetta. Ei Lapua kaukana ole.

Ripsa kirjoitti...

Sami,

kyllä toi E-P:n Järviseutu on kulttuurisesti aika ainutlaatuinen alue. Siinä on Ähtävän(ruots. Esse)joen vesistö ja se pilkkoo kielen niin, että savolaiskiila jää sinne Evijärven-Lappajärven-Vimpelin kieppeille. Alajärvi on käsittääkseni lähempänä Keski-Suomea ja kielellisesti enemmän savoa, Alajärvestä etelään Lehtimäki ja Soini ovat sekamurretta, sieltä laskeudutaan selvälle Etelä-Pohjanmaalle.

Lännessä tulee vastaan Perhonjokilaakso, joka on selvästi jo Keskipohjanmaata, etelässä Kortesjärvellä puhutaan vissiin ainakin kolmea murretta.

Ja kun mulla ei ole tietoa miten ne lestadiolaiset sinne ovat eksyneet. Epäilen savolaiskiilaa... Kysyin kyllä, vaikutti siltä että joihinkin perheisiin on tullut miniä pohjoisesta. Riippuu siis naisen asemasta!

Mun isänpuoleisesta suvusta Nurmossa 1900-luvun alussa puolet olivat körttejä ja puolet nuorisoseuralaisia. Lapua on naapuripitäjä.

Sami Liuhto kirjoitti...

Löytys noista jutuista varmaan tutkimusta. Jos ettis joskus sopivana hetkenä. Se että naapurikylä on jo ihan erilainen. Sitten nämä kommunistikylät jossakin Kauhavalla. Tietäisivätpä viherasemmistolaiset, miten monipuolista oli elo ennen muinoin, silloin kun ihan oikeesti täyty olla suvaitsevainen kun naapuri oli ihan toista.

Kai nyt munkaltanen kaupunkilaspässi osaa olla luonteva esim. kamerunilaisen kanssa, kun on kamerunilaisiin tottunut, mutta jonkun lestadiolaisen kansa on hankalampaa, kun en oo niihin tottunut. Teen tavastani hyveen.

Muistan kun eräskin pantiin tekemisiin nunnan kanssa niin johan meni jätkä ihan puihin, vaikka oli luonteva monessa muussa seurapiirissä..

Ripsa kirjoitti...

Sami,
mun hypoteesi on se, että me eletään kielessä. Sitä varten minä tuota savolaiskiilaa korostin.

Ellen ihan väärin muista niin sen synnytti kunigatar Kristiina, joka huomasi että savolaisia oli aivan tolkuttomasti. Niin se sitten määräsi savolaiset muuttamaan länteen niihin järvipitäjiin ja jostain syystä sitten Ruotsin romanien eli mustalaisten piti muuttaa puolestaan Suomeen.

En tiedä millaista geopolitiikkaa Kristiina oli opiskellut.

Sami Liuhto kirjoitti...

Savolaiskiilan korostus on taatusti oikea korostus. Muttei kerrota tota kielijuttua ihmisille, håmmentyisivät suotta. Luulevat raukat että elämme taloudessa.

Tapani Kinnunen kirjoitti...

Luin vähän alusta keskustelua... että Melleri (Arto) erotettiin muka koulusta - hoh hoijaa - hän oli hyvä ja kiltti oppilas, joka loisti ainekirjoituksessa ja kirjoitti kirja-arvosteluja Vaasa-lehteen jo 13-vuotiaasta.

Hän vaihtoi koulua veljensä kanssa (joka jäi kaksi tai kolme kertaa luokalle ja oli lupaava pesispelaaja) - koska Vimpelin oppikoulu (vai mikä se oli) oli paljon lähempänä.

Kansakoulussa matkaa oli 14 kilometriä Itäkylästä josta Melleri on kotoisin sinne Lappajärven keskustaan eli Järvikylään.

Lisäksi veli halusi Vimpelin Vetoon pelaamaan, voitti sitten myöhemmin mm. SM-mitalin sen joukkueessa.

Pojat olivat siis rinnakkaisluokilla.

Kävin viikko sitten tontilla, josta Mellerit lähtivät maailmalle - isä piti maatalous- ja sekatavarakauppaa - sitten tuli Keskot sun muut ja kaikki meni.

Nyt tontilla on Sale.

Mukavaa viikonloppua kaikille, lukekaa Arto Mellerin runoja.

Sami Liuhto kirjoitti...

Mellerin saagaan sopivat nuo erottamiset. Missä se Anhavan kirja on? Minäkin vähän ihmettelin tuota erottamista, mutten viitsinyt tietenkään tarkistaa asiaa. Anhavan opuksesta en välittänyt juurikaan.

Tapani Kinnunen kirjoitti...

Luin alun siitä nyt uudestaan, siihen asti kun A. Melleri muuttaa Helsinkiin.

Ekalla kerralla tuli niin paljon asiaa elämäkerrassa (lapsuutta koskien), että nyt Lappajärvellä viikonlopun pyörittyäni katsoin aiheelliseksi lukea sen alun uudestaan.

Ei siinä mitään erottamista ole, pari kertaa tuli jälki-istuntoa, kun pojat viettivät välituntia koulun ullakolla tai menivät sisään opettajien ovesta.

Mellerin perheeseen lestadiolaisuus tuli vuosi Arton syntymän jälkeen - pojat tosin irtaantuivat siitä rippikouluiässä.

Vimpeli oli kaikin puolin käytännön tuoma ratkaisu.

Mä tykkäsin ekalla lukemalla "Romusta" tosi paljon, eikä yhtään huonommalta tunnu toisella lukemalla.

Sami Liuhto kirjoitti...

Aihe on hyvä, mutta ilmeisesti olen ainoa, jonka mielestä seitsemän sivun lainauksissa on liikaa, eli omin sanoin ja analysoiden. Sitten se, ettei ole viitsitty ottaa asioista selvää, ounastellaan vain, että jossakin arkistossa kenties olisi jotain. Niin? Miksei ole käyty tässä arkistossa?

Olen saanut sellaisen tieteellisen koulutuksen, että asiat pitää ensinnäkin kaivaa esiin ja sitten analysoida. En minä tiedä miksi tästä vingun. Kai nyt on hyvä että on tutkittu vaikkakin tuollaisella mediametodilla , kuitenkin kriittisen Anhavan suvun jäseneltä voi odottaa enemmän, etenkin kun Anhavan suvun jäsenillä on itsellään kova hinku kertoa miten milloinkin olisi pitänyt tehdä. Kriitikissäni koetan olla samalla lailla ankara kuin he ovat.

Onko se apurahalautakunnissa kun kukaan ei sano mitään? Kaiken lisäksi joku Anhavan siteeraama solvaa Kajavaa samalla tapaa kuin Anhavaa voisi solvata mutta Kajava on kuollut.

Katson tässä perustelleeni, miksen liiemmin välityänyt kirjasta, jossa kuitenkin oli hyvä aihe ja paljon uutta tietoa, mutta käsiteltyinä huonosti ja/ tai toisin kuin Martti Anhavalta olisi voinut olettaa.

Tapani Kinnunen kirjoitti...

Blogit on runkkaamista, siksi täällä on niin hauskaa.

Itse pidän "Romusta" juuri noista syistä, joista Sami ei siitä pidä: teos ei ole anhavalainen elämäkerta.

Kylmäsi, kun kuulin M. Anhavan tarttuneen aiheeseen. Lukukokemus oli hieno yllätys - toinen kierros siis jo menossa.

En ihan yhdy tuohon, ettei arkistoista ole vaivauduttu kaivamaan tietoja. Kyllä niitä on kaivettu, kaikkea ei kuitenkaan löytynyt - silloin on okei sanoa, että siellä jossain pitäisi olla, jos jossain on.

Vätin mies voi vaikka kaivaa sitten lisää, jos lapiota riittää.

Toki Parnasson arkistoihin viitataan, mutta sieltä ei taatusti löydy: lyhytaikainen päätoimittaja määräsi ne polttolaitokselle.

Lopulta meistäkin tulee tuhkaa.