maanantai 19. elokuuta 2013

kohden sättimisblogia


Mietin (?) millainen siitä Tusinaromaani-Facebook-sivusta tulisi. Ei sitä tarvitse miettiä. Mietin (?) myös nimenvaihtoa, jos sukunimi olisi vaikka Jantterinen niin sen voisi vaihtaa etunimeen sävyttyväksi. Muttei tarvitse. Enkä vaihtaisi vaikka tarvitsisi. Koska se on ihan vitun naurettavaa puuhaa. Nimienvaihto. No niin, on poikkeuksia, tuli heti mieleen yksi ääritilanne missä minä hyväksyn nimenvaihdon. Mutta nämä taiteelliset nimenvaihdot, oksettavaa. Tangonimet. Mitä niitä on. Ne voivat olla jotakin muuta kuin mielisairasta menoa, mitä nimenvaihdot yleisen jälkeenjääneisyyden lisäksi ovat. Sitten on tämä toinen asia. Kirjat ja niistä luopuminen. Mikä siinäkin on, että ihan älykkään tuntuisetkin ihmiset miettivätkin kirjoistaan luopumista? Se on sairasta. Se on samaa kuin jatkuva vouhotus taloudesta. Ei kirjoistaan pidä luopua, vaan niitä pitää hankkia lisää, niitä pitää hankkia mahdollisimman paljon ja vielä enemmän. Mutta jos olet mieleltäsi sairas ja luopumassa kirjoistasi niin anna ne kirjat minulle, minulta kirjat saavat turvallisen kodin, kodin, mistä kirja ei joudu lähtemään mieron tielle. Kirjoja ei voi milloinkaan olla liikaa. Luutiissa Risto Niemi-Pynttäri kirjoittaa, ihanko totta, Thomas Bernhardista (myös täällä). Kommenttilootassa RN-P sanoo:
"Monet nerokkaat kirjailijat tietävät varmaan miten voimakkaaista lähteistä sättimiset kumpuavat – ja miten sävytöntä se on.
Tässä Bernhatd kuuluu samaan genreen kuin sättimisblogit, paitsi ei täysin, itseironia hänellä on ehkä vielä osuvampaa kuin sättiminen. Sättiminen on aika sävytöntä, mutta kuva sättijästä itsestään on vivahteikas."
Tuli mieleen, onko läskikaupungillajamaassa sättimisblogi? Toivon että on, mutta jää lukijan päätettäväksi yllänkö sättimisen korkeuksiin. Itse en tietenkään harjoita lainkaan itseironiaa, joten sen suhteen minulla jää vajaaksi moneenkin kunniakkaaseen itseironiseen blogiin nähden, mutta, voin vain sanoa: teen parhaani. Kykenen vain itsesääliin. Siinä olen mestari. Vanha mestari. Kirjoitinpa huonosti, ajattelua ei ollut kuin vähän, tunnetta lainkaan. Kohta alkaa ne uutiset. Kirjoitan MacIntoshilla enkä Ipadilla, siksi teksti tulee enempi. Olen pahoillani. En ole. Eikä tätä vittu ole pakko lukea. Ällöttää ajatellakin, että joku lukee tätä, lukeminen on irstasta ja rivoa puuhaa, syvästi perverssiä tointa. Hyi helvetti miten vihaankaan lukijoita! Enkä katso uutisia, ihan ilkeyttäni jätän katsomatta, sen sijaan kirjoitan blogiini ja kuuntelen Skid Row'n toista albumia Slave To The Grind (1991). En kuuntele Joy Divisionia, The Smithsiä enkä varsinkaan Morrisseytä, sillä en pidä niistä lainkaan. Vihaan niitä syvästi! Ne ovat sellaista humanistifuksi-musiikkia, mitä en ole voinut sietää milloinkaan. Mieluummin lähden Wagnerin Parsifalista kesken pois kuin kuuntelen Joy Divisionia. Tosin en tiedä miltä Joy Division kuulostaa, mutta taatusti vastenmieliseltä. Sitten tämä kaveri, jolla on itsensäpaljastajan takin pituinen nahkarotsi. Hyi helvetti sentään! Oikea Englannin Kauko Röyhkä. Vihaan erittäin paljon. Melkein yhtä paljon kuin Kauko Röyhkää, jota en ole sietänyt milloinkaan, tuota Oulun häpeää. Tusinaromaaneissa vasta kolmannessa on sättimistä, viidennessä ei sitten muuta olekaan. Ei ole kovin vaikea havaita, kuka on tämä raatilaiseni, joka on joka perkeleen kirjailijaillassa sönköttämässä ja kertomassa "näkemyksiään". Kutsun tuota paskasakkia yhteisnimellä Otavainin kirjailijat, vaikka tarkoitan pelkästään WSOY:tä. Tai tämä Turun ihme, joka puolestani voitaisiin heittää betonisaappaissa Aurajokeen, Juutas Peelon Seuran ikipuheenjohtaja, hyi helvetti. Niin äitelän oloinenkin. Haistakoon vitun, muttei sekään onnistu, kun siltä lähti eukko lätkimään. Ei, en tarkoittanut nyt tätä toista. Kehitin tässä jokin aika sitten termin akateeminen populismi, jonka varmaan joku muukin on kehittänyt. Akateeminen populismi on sitä Vasemmistoliittoa, ruotsin kielen opetuksen puoltamista, vaivoin peiteltyä Ruotsi-fiksaatiota, Vihreitä, jatkuvaa hölinää panemisesta (erilaiset seks. oikeudet) ja mitä kaikkea. Akateeminen populismi on ilkeilytermi, se rinnastaa akateemiset populistit heidän niin avuttomasti inhoamiinsa perussuomalaisiin, joita toitottelevat populisteiksi vaikka sanovatkin arvostavansa populusta. Ja paskat arvostavat. Akateemiset populistit eivät mitään niin vihaa kuin kansaa, sillä kansaa he eivät tunne ja he pelkäävät tuntematonta niin kuin nilkeillä tapana on. He ovat täsmälleen samanlaisia kuin perussuomalaiset, maahanmuuttokriitikot ja muu paskasakki, he ovat samaa paskaa, he pelkäävät, tahtovat rajoittaa ja kovasti odottavat diktatuuria. He sen vielä saavat. Paskasakki. Vihaan heitä syvästi. Niin vastenmielisen näköisiäkin.

46 kommenttia:

Knasu kirjoitti...

Peukku.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Nyt kyllä pamahti hyvää tekstiä. Etkä sitten deletoi tätä kuten joitain aiempia vyörytyksiä.

"Akateemiset populistit!" Mainio termi kuule, tämä pitäisi pikimmiten saada yleiseen käyttöön. Akateeminen humanistimaailma on täynnä saastaa, joka ansaitsee tulla kutsutuksi oikealla nimellään.

Olen jokseenkin samaa mieltä Joy Divisioneista ja Morrisseystä varsinkin. Ne, kun ovat kovasti juuri akateemisen hukanistisakin suosiossa. Edustavat suunnilleen samaa eetosta kuin joku Ultra Bra, joka on paraatiesimerkki humanistiklovnimusiikista. Mikähän siinä on, kun näitä idiooteilta näyttäviä hipstereitä (hipsterit/humanistit/vihreät aivan sama, samaa paskaa kaikki) kiehtovat tämmöiset poppia renkuttavat bändit, jotka ovat olevinaan niin saatanan rankkoja. Hirveetä kattoo.

Jaahas, Liuhto tykkää tukkahevistä. Sehän on iiiiso no-no hipstereille. Se ei ole katsos coolia. Siitä diggaaminen ei viesti oikeasta asenteesta. Vaan Suomesta kajahtaa.. Tämmöistä musiikkia voisi kuunnella vaikka vain keskisormena hipsteripelleilylle.

Sami Liuhto kirjoitti...

Ultra Bra! Se oli aivan sietämätöntä sontaa, mitä ei pelastanut edes Vuokko Hovatan sääret, mikä kuvastaa Ultra Bran huonouden astetta. Inhoan syvästi Ultra Brata ja sen ympärillä ollutta ja, valitettavasti, olevaa "liikehdintää".

Ikävintä tietenkin on, jos joku Joy Division onkin hyvä bändi, mutta akateemiset populistit ovat turmelleet sen niin kuin ovat turmelleet paljon muutakin, mutta Morrissey on kertakaikkisen kamala, hyi helvetti että menetän yöuneni jos ajattelinkin sitä vastenmielistä paskiaista.

Pekka Haaviston ne pilasivat. Ne pilaavat kaiken, aivan kaiken. Muuten, Mikko Kuustonen kammottavan typerine pentuineen on pitkälti vastuussa näistä hirvittävistä rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Kohta klikkaan tuon linkin! Kuuntelen myös Slayeria ja eritoten Megadethiä. Hetfieldiä en voi sietää. Kirjoitin muuten kritiikin hänestä tehdystä elämäkerrasta Agricolaan, kirja oli aivan kammottava, kohteensa tasoinen. Lukiessani surkeasti suomennettua teosta aloin jopa ymmärtää Ulrichia, jota en siihen saakka ollut pitänyt missään arvossa. Hetfield on kauhistuttava ihminen! Vihaan syvästi. The peltoko Hetfield on suomeksi. Semmoinen maajussi se on koko "mies". Ihailen Mustainea!

Sami Liuhto kirjoitti...

Onpa hyvä tää biisi! Niin kuin kommenteissa sanotaan niin laulajaeukko on inkarnoitunut Ronnie James Dio! Ei saakeli, seuraavaksi panen virtuaaliselle levylautaselle Holy Diverin. Heti tuli hyvä mieli, kun ei tartte katella & kuunnella akateemisia populisteja.

kutikuti kirjoitti...

Korppi on söde kun se suuttuu :)
Ja Sampsukin tietty.
Aikuiset ihmiset kuuntelee tuollasta ulinaheviä erottautuakseen mediayrittäjistä. Eikä onnistu. Me kutsutaan jo Knausgårdia Knasuksi, mitähän me keksittäis Bernhardille. Bernie? Bernis? Berre?

Sami Liuhto kirjoitti...

"Aikuiset ihmiset kuuntelee tuollasta ulinaheviä erottautuakseen mediayrittäjistä. Eikä onnistu."

Paskaa. Akateemista populismia.

Aikuisuuden rinnastaminen "ulinaheviin" niin kuin olisi paha asia "aikuisen" "kuunnella" "ulinaheviä" on naurettavaa. Jos se olisi ns. päälleliimattua niin sitten, mutta kun se ei ole, se ei ole noin eilen keksittyä, mikä taas on enemmän näiden Joy Divisionin "diggareiden" tointa. On juuri tyypillistä arvottaa että joku vitun Morrissey on "rehellistä" kun taas "tukkahevi" ei ole. Semmoinen on akateemista populismia.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Joy Divisionin puolustukseksi onkin sanottava, että pari ihan hyvää biisiä löytyy. The Smithsiltäkin yksi (puhtaan musiikillisessa mielessä).

Niin, erottautumistako koko tämä musiikkihössellys, kirjamaku sun muuta ovat? Jos jokin on hyvää, pilaako suosio sen? Määh, hipsterit noin ajattelvat. Olen sen verran hupsu, että diggaan siitä mistä tykkään. En voi kylläkään kieltää tuntevani sitä elitististä tyytyväisyyttä, joka on mahdollista idioottien pysyessä loitolla.

Peukku oystyyn Slayeristä. Kyllä metallicallakin jotain hyvää matskua on. Vaikka Hetfield olisikin typerys. Ja Ulrich voi olla vähemmän typerys, muttei osaa taasen soittaa enää.

Tässä räyhämetallin aatelia. Ja mikä parasta, voin olla varma, ettei tällaista minkään maailman haavistobileissä yms. soiteta.

"Howdy, welcome to A & W, my name is Devin. I take your stinking order."

nöfnöf kirjoitti...

Tänne tarvittais nyt lisää anonyymeja hämmentämään, en mä yksin ehdi. Eiks se kuulu tähän Liuhtolandiaan, että anot urpoilee täällä. Korpilla on liian myötäsukaiset jutut, hommahan alkaa muistuttaa kohta jotain kirjablogeja...

Anonyymi kirjoitti...

Hevi on paskaa.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Niin, pitäisi aina olla kriittinen. Vaikka olisi samaa mieltä, pitää aina poijjaat muistaa ritiikki. "En ole kirjoittajan kanssa samaa mieltä kaikesta", "tuo ei ole kovin perusteellisesti argumentoitu","tuo kohta vähän särähti korvaani." Kritiikkiä pitää harjoittaa ja vikoja kaivettava hakulla ja lapiolla. Koska vikaahan ja kritisoitavaahan löytyy kaikesta kunhan etsii. Semmoisten tyyppien kanssa on paskaa katsella leffoja, kun toinen siinä kommentoi "ei tuo ole oikeasti mahdollista." Valashain selässä ratsastaessaankin kommentoisi "ei tässä nyt ole mitään elämää suurempaa." Ukkosmyrskyssä: "Se on vain fysiikkaa, ei tossa salamoinnissa mistään sen kummemmasta ole kysymys."

Anonyymi kirjoitti...

Ei ehei, pojat pojat, nyt lähdetään yli ali ohi myötäily-kritiikki-kaksinapaisuuden niin että heilahtaa, jonnekin ihan suohon uppeluksiin pitäs päästä, sitä tässä haetaan. Morrissey/hevi, siinäkö vaihtarit -- kaposet on näkymät silloin. Löylyä Liuhto!

Anonyymi kirjoitti...

"Räyhämetallin aatelia" -- kun toi on vaan niin lutusta.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Niin lutuista, että siitä ei voi oikein lutuisemmaks laittaa. Tai no voipas. Meshuggah on kyllä onnistunut vielä lutuisempaa tekemään. Heidän tapauksessaan se lutuisuus on tosin kovin abstraktia, että menee monelta yli hilseen (ei minulta!). Lutuaatelia kaikki tyynni.

Kuinka hieno maailma olisikaan, jos merkittävin poliittinen dilemma/elämänkysymyss olisi valinta morrisseyn ja hevin välillä. Näin kerran unta maailmasta, jossa ihmisten ainoa keino identifioida itsensä ja erottautua muista, oli musiikki. Oli räppäreiden jengejä, hevareiden jengejä jne. Kaikkien sota kaikkia vastaan. Se oli ses. Todellinen sas.

Suohon vaan kaikki.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Lakupaavi on Suomen paras bändi!

Anonyymi kirjoitti...

No alkaahan sieltä Korpilta tulla jotain asiaakin, kiitti vinkistä, tää oli ihan hauska:

http://www.youtube.com/watch?v=J7kk1hW4aes

Anonyymi kirjoitti...

Tod. näk. jotain ilmaisutaitolukiolaisia.

Anonyymi kirjoitti...

Helppo, mut ihan okei.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Anna pillua Jonne Aaron!!

Anna pillua Jonne Aaron!!



Heti!

Korppi on oikeus kirjoitti...

Punkki on paskaa btw

Korppi on oikeus kirjoitti...

Samalla tavalla coolien/tiedostavien ihmisten musaa, ku Morrissey. Hevihän on junteille. Ja sanovat vielä, että punk on rankkaa. HC:ta. Ei hyvää päivää. Paitsi ettei se ole kumpaakaan, puuttuu siitä kaikenlainen osaaminen. Lakupaavi on tosin hauska. Moonsorrowin poijjat nähkääs ossaa.

Siispä:

Get down there and suck my buddys cock!

Korppi on oikeus kirjoitti...

Strapping Young Lad rocks my hairy anus!

Anonyymi kirjoitti...

Skulletista pisteet.

Anonyymi kirjoitti...

Missä Sauhto?

Korppi on oikeus kirjoitti...

Devin Townsend: Kanandan Juice Leskinen

Anonyymi kirjoitti...

Toivottavasti Tusinaromaani pystyy jotenkin hyppäämään yli ton Morrissey/Devin-akselin.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Toivottavasti ei. Musiikki on tunnetusti makuasia, josta pitää kiistellä. Pitäisi riidellä enemmän musiikista. Nykyään tämä on vain tätä "jokainen kuuntelee mitä tykkää", "kaikki musiikki on yhtä arvokasta." Ja paskat. Ei enää väitellä kirjallisuudesta ja Bernhardeista, Knausgårdeista, Célineistä, höyllepekeistä mitä niitä onkaan. Nyt hep hep musiikista riitelemään. Henkilöstä kertoo ihan tarpeeksi, että diggaako se Devinia vai Morrisseyta.

Devin Townsend for the win!

Korppi on oikeus kirjoitti...

Morrissey/Devin on huomattavasti merkittävämpi kysymys kuin pekkahaavistolaiset/niinistöt tai persut/pyllywaltterit tai mehiläiset/suomenantifasistinenkomitea.

Anonyymi kirjoitti...

"Henkilöstä kertoo ihan tarpeeksi, että diggaako se Devinia vai Morrisseyta."

Tää on just tätä twitter-filosofiaa. Nyt Sauhto kehiin vyöryttämään!

Korppi on oikeus kirjoitti...

Pitäisiköhän perustaa uusi psykologian suuntaus, jolla analysoin ihmiset läpikotaisin musiikkimaun perusteella. Jos freudilaisuus meni läpi anal yyseillaan, menisi tämä siis kuumille kiville. Tekisin voittoa.

Sami Liuhto kirjoitti...

Punk on täyttä paskaa. Punkissa on pahinta, että se on kevyttä toisin kuin hevi. Punk on löysää! Se ihastuttava ero mikä on, sanotaanko, Mozartin ja Wagnerin välillä. Huono vertaus, molemmat ovat heviä, Mozart tukkaheviä. Wagner jotain Megadethiä v. 1984. En tunne tarpeeksi hyvin! Punk ja Morrissey ovat samaa sontaa.

Se on, että typerykset tosiaan voivat saada hyvän tuntumaan vähemmän hyvältä. En ole tarpeeksi itsenäinen jotta voisin paskat välittää nilkeistä! Onneksi ne eivät kykene Proustiin. Tai sanotaanko Poundin Cantosiin, jota, muuten, luen toisinaan iltapaskalla. Canto tai kaksi siinä menee rattoisasti. Kohta siirryn Finnegans Wakeen.

Tässä musiikkijutussa minulla on huono omatunto, kun olen näitä populaareja, ja minua sitten ärsyttää että, tosiaan, ihan vitun pokkana sanotaan että Morrissey hyvä, punk hyvä, mutta Skid Row paskaa. Onkohan ihan näin? Mötley Crue onkin paskaa. Mutta se, että nämä saatanan paskiaiset, myöhäsyntyiset Morrisseyn diggarit alkavat vittuilla asioista, joista eivät mitään tiedä. Se on sietämätöntä. He eivät näe sitä eroa mikä on jollakin U2:lla ja, sanotaanko, Metallicalla, koska he eivät tiedä niistä mitään. Mutta he väittävät tietävänsä. Se on hirvittävää. Ja se, tosiaan, että Metallica oli joskus todella hyvä.

Räppiä ja röppiä ja pöppiä en siedä silmissäni.

Korppi on oikeus kirjoitti...

U2 on hyvä, mitä musaan tulee (pois lukien uudempi tuotanto). Vaikka ne Bonon elkeet ja vallanpitäjien pallomerissä piehtarointi ärsyttävätkin. Siinä bändissä on kuitenkin se hyvä puoli, että kukaan ei tunnusta siitä pitävänsä. Eivät rockpoliisit eivätkä älyköt, mitä aatetta sitten edustavatkaan.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Ja Springsteen on pomo.

Anonyymi kirjoitti...

Kuunnellaan yötä.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Born In The USA on hyvä biisi. Livenä jytisee niin perkeleesti.

Sami Liuhto kirjoitti...

Pannaan tähän nämä sanat tuosta linkatusta biisistä:

"Vitun maikarma, aaveyrjänä
maalaa taulu ahdistuksestas saatanan nyyhky
Luulet osaavas kirjoittaa lyriikkaa
mun mielestä se on pelkkää paskaa

Kuolema, kuolema, taidehomoille....ja muille!!!!!!!!1

Vittu musiikki on olevinaan sulle jotain vitun terapiaa
ei oo saatana helppoo mullakaan
Luuletsä olevas vittu jotenkin muita tärkeämpi
vedä ittes jojoon jos elämä vittu niin paljon ahistaa

Painu hintti vittuun täältä ruikuttamasta
kuinka taiteen teko ahistaa
Ehkä jossain Kallion lukiossa
jotain hippiäkin kiinnostaa

Kokomusta on sulle vittu jotenkin inspiroivaa pukeutumista
Tukehdu siihen vitun punaviiniin saatanan tekotaiteellinen pelle!!!!

Kuole homo taidehomo
Vitun homo taidehomo

Te yritätte tehdä siitä jotain vittu taidepaskaa
mutta te ette saatana tajua
Rock- musiikki ei koskaan kuole
vaan te kuolette kaikki vitun homot"

Mietinkin jo missä se Korppi on oikeus luuraa. Vielä kun tulis Hottinen niin a vot.

Siis: ei kai kukaan voi pitää noita taidepellejä muina kuin taidepelleinä? Siis jos ihan anonyymisti kysytään, tehdään gallup, niin 99,9 prosenttia on kerrankin oikeassa sanoessaan: vitun homot. Tunsin 90-luvulla yhden taidelukiolaisen ja hän vei minulta lopullisesti uskon ihmisyyteen jatkuvalla narsismillaan, vittumaisuudellaan ja yleisellä naurettavuudellaan. Ra(u)hoitin sitä narttua ja kun olin henkisesti ja monetaarisesti kuollut, hän viskasi minut helvettiin ja vaihtoi johonkin saatanan "Pauliin, joka koskettaa ihanasti." Jäi tuo määritelmä mieleen. Ei mitään moraalia sillä kamalalla hirviöllä. Toki sitten kostin tämän muutamallekin viattomalle sielulle niin kuin tapanani on. Hyi vittu mikä tyyppi! Kerran se tuli M-junaan ja opiskelukaverin kanssa siinä juttelin ja se perkeleen huora alkoi huutaa niin että vaununosasto raikui miten tyhmää on suomalainen teatteri. No, onhan se, mutta pitikö huutaa. Opiskelukaveri pikkasen ilmehti ja muu vaununosasto nauroi avoimesti. Se oli todella pitkä 15-minuuttinen. Kuolin useampaan kertaan häpeästä mutta nousin aina kuolleista. Junasta päästyä teki mieli koskettaa sitä hirviötä ihanasti, mutta tekemättä jäi, koska "väkivalta ei ole milloinkaan ratkaisu." Se milloinkaan päättyi kuin Paul-vittupää kosketti ihanasti. Miksen sanonut, että nyt riitti, kun vihasin silmittömästi sitä hirviötä, siksi, kun en raukka paskiainen pystynyt! Mitään en ole elämässäni niin katunut, ja totta vie olen katunut paljon, kuin tutustumistani tuohon hirviöön. Vähän, mutta todella vähän lohduttaa kuitenkin se, että korkkasin sen hirviön, olen kertonut asiasta kaikille vaikkei olisi älytty kysyäkään. Hän oli joskusrakastaja, sanoi rakastaneensa minua "joskus". Aika erikoista. Minä rakastin häntä koko ajan ja vielä hyvän tovin jälkeenkinpäin koska olin aivan naurettava idiootti. Vihaan taidelukiolaisia.

Anonyymi kirjoitti...

Kaukana joku laulaa.

Sami Liuhto kirjoitti...

"U2 on hyvä, mitä musaan tulee (pois lukien uudempi tuotanto). Vaikka ne Bonon elkeet ja vallanpitäjien pallomerissä piehtarointi ärsyttävätkin. Siinä bändissä on kuitenkin se hyvä puoli, että kukaan ei tunnusta siitä pitävänsä. Eivät rockpoliisit eivätkä älyköt, mitä aatetta sitten edustavatkaan."

Tämä on totta. Alan hetikohta "hehkuttaa" juutuuta. Vitut. Mutta on Achtung Baby hyvä levy. Oikeastaan tätä irlantilaista kvartettia voi käyttää lyömäaseena moneenkin suuntaan. Irlantilaiset! Miksi niitä niin ihannoidaan? En ole milloinkaan voinut ymmärtää. Pidän enemmän englantilaisista ja skotlantilaisista. Irlantilaisista ei välitettäisi jos ei olisi britti-imperiumia vieressä. Tämä on niin totta että nolottaa sanoa. Guinness on kamalan makuista puuroa.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Minulla ei ole kokemusta taidelukiolaisista eikä irkuista. Onneksi. Tai en tiedä irkuista niin, en mene vielä sanomaan, Achtung Baby rokkaa joka tapauksessa. Where The Streets Have No Name on kanssa erinomainen. Spirituaalinen suorastaan. Ja vaikka onkin ihan hyvä, että pidättäydyit lyömästä kyseistä lukiohomoa, voisi useamman kohdalla silti olla se luunelonen paikallaan. Kunnon selkäsauna ehkä palauttaisi maan pinnalle.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Ja Finnegans Wakesta ja irkuista puheen ollen, tässä vähän semmoista.

Irkkurallatus on hyvää.

Anonyymi kirjoitti...

Rukoillaan.

Sami Liuhto kirjoitti...

No niin. Taas nähdään miten ennakkoluuloinen olen, tällä kertaa irlantilaisia kohtaan. Hauska biisi toi. Ja ihailenhan Joycea ja irlantilaisia kestäyvyysjuoksijoita. Ei mitään järkeä taaskaan.

Menen nyt lukemaan Theresiä.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Rukoillaan, rauhoitutaan ja mennään maate.

Anonyymi kirjoitti...

Amen

Korppi on oikeus kirjoitti...

Kiitos

Liro kirjoitti...

Hymyilyttää. Tulin taas pitkästä aikaa lukemaan tätä, koska kaipasin piristystä, ja täältä sitä sai.

(Ultra Bra -muisto: Eräs kokki, johon olin kovin tykästynyt, heitti minua paprikalla, kun se soi.)

Musta tulee muuten ainakin hetkellisesti hepokultalainen. Syyskuun lopussa.

Sami Liuhto kirjoitti...

Eikö muuten oo aika hienoja noi edeltävät kommentit?

Hepokultaan! Se on ihan naapurissa. Vätillä on hyvät suhteet Hepokultaan, Vätti on sellainen Ruotsi Hepokullalle, joka on Suomi. Olemme kuninkaallisia.