maanantai 10. joulukuuta 2012

Tämä maanantai. En tahtoisi, en sitten millään kirjoittaa sitä mitä pitäisi kirjoittaa. Kärvistelen tässä. Tahtoisin aivan muuta, mitä tahansa muuta kuin kirjoittaa sitä mitä pitäisi kirjoittaa. Esitänkin siis runon, se on nimeltään "Aihetta dialogiin":

Olimme syöneet liikaa.
Emme tahtoneet löytää aihetta dialogiin.
Puhuimme jopa runoudesta.

Tilasin äsken Poesian kirjakaupasta kolme (3) runokirjaa hintaan 55 euroa ja 50 senttiä, kun "kolome kirjaa saa ilman postimaksua". Muuten olisin tilannut vain yhden kirjan ja rahaa olisi kulunut 20 euroa. Luonteessani on oltava runoilijaa, kun olen tämmöinen.

Tämä maanantai.
En tahtoisi,
en sitten millään
tahtoisi kirjoittaa
sitä mitä pitäisi
kirjoittaa.
Kärvistelen tässä.
Tahtoisin aivan muuta.
Mitä tahansa muuta.
Kuin kirjoittaa
sitä mitä pitäisi
kirjoittaa.

("Kirjoittaa", kokoelmasta Niles Cranen päänahkaan tarttui papukaija, Hasta la Vista, Stadi 2009, 69 s.)

4 kommenttia:

Helinä Kietäväinen kirjoitti...

Olen lukenut tänään netistä ainakin neljän kirjoittajaihmisen samansisältöisen valituksen (en halua kirjoittaa tätä mitä pitäisi, haluan tehdä jotain muuta). Meinasin itsekin kirjoittaa oman versioni moisesta kuolemattomasta aiheesta. Tästä näyttää tulevan se.

Mun auki olevassa kirjoitusohjelmassani pohditaan toistaiseksi aivan liian lyhyesti transsukupuolisuutta Elsa Kristiina Holmstenin virsissä (se 1700-luvun hullu oululaispietisti, mm. virret SV 254 ja 103). Ei enää aavistustakaan, missä mielenhäiriössä keksin tämän aiheen. Jonkin helpomman / uskottavamman kuopankin olisi voinut itselleen kaivaa.

Sami Liuhto kirjoitti...

Diggaan 1700-lukulaisia hulluja pietistejä. Niitähän riitti. On hyvä keksiä tuollaisia aiheita.

Liisu kirjoitti...

Minun vesio runoosi alkaa sanoilla:

Minun ei pitäisi kirjoittaa siitä mistä pitäisi.
Sillä jos kirjoitan
se tuhoaa sen mitä ei saisi tuhota.
Malttia siis tarvitaan, pikkuliisu!

Meni vähän henkilökohtaiseksi, mutta haluaisin olla armelias kaikkia maailman runoja kohtaan!

Minusta Poesia on kiva paikka!

Sami Liuhto kirjoitti...

Ei kai se tuhoa, kirjoittaminen? Tisaalta se voi pitää kasassa, elossa.

Poesia on kuva paikka. Tekisi mieli tilata lisää opuksia. Kuva paikka? No, onhan kuvarunous suosittuakin.