sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Luin Antigonen. Sain innoitteen muutamasta paikasta, tietysti Rekolalta mutta Hölderliniltä ja jotenkin tulin lainanneeksi Antigonen Tampereelta elokuussa. Nyt on viisi Rekolaa luettuna, kuudes odottaa ja seitsemännen tilasin. Siinä ne taitaa ollakin. Väitöskirja. Ja kaikkea.

Jos jaksaisin hakea muistivihkoni niin jäljentäisin tähän perjantaina tekemäni aakkosrunot lopusta alkuun, keskeltä lähtien vasen ensin ja keskeltä lähtien oikea ensin. Tuollainen rajoite on todella rikastava. Yksi parhaimmista rajoitteista joita on tullut vastaan. Sitten voi vielä kirjoittaa niin että lähtee alusta ja lopusta ja päätyy keskelle. Siinä on O, loppu, omega.

A
B
C
D
E
F
G
H
I
J
K
L
M
N
O
P
Q
R
S
T
U
V
W
X
Y
Z
Å
Ä
Ö

Eikö sellaisiakin ole tehty, että lähdetään näppäimistöllä jostakin kohdasta ja mennään aakkoset läpi? Luontevimmin vasemmalta ylhäältä jokainen rivi kerrallaan eli

Q
W
E
R
T
Y
U
I
O
P
Å
A
S
D
F
G
H
J
K
L
Ö
Ä
Z
X
C
V
B
N
M

Mutta ovathan näppäimistöt erilaisia. Ainakin vähän.

5 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Opettelin 15-vuotiaana kirjottaan koneella mun tädin (tyttönimi sama ku mulla) kannettavalla Remingtonilla joka oli sen kirjailijamiesvainaan entinen.

Siinä oli työtä ja tuskaa, opettelemista, mutta hauskaa kun peitettyjen kirjainten seasta rupesi tulemaan järjellisiä lauseita. Ensin vahingossa ja sitten yhä selvemmin niin että kymmenen sormea löysivät omat värinsä.

Viimeisenä kirjallisena työnään täti sillä Remingtonilla rupesi kirjoittamaan näytelmää Napuen taistelusta. Siihen osui joku kirottu dramaturgi, joka sanoi että teksti oli huono ja jätti silleen.

Harmittaa vietävästi etten ymmärtänyt varastaa käsikirjoitusta. Nyt olis taistelun 300-vuotispäivä ens vuonna. Oisin kirjoittanut sen näytelmän loppuun.

Ripsa kirjoitti...

Tarkoitus oli sanoa ihan yksinkertaisesti, että ne kirjaimet on eri paikassa Remingtonissa.

Yksinkertaisuus on hyve.

Sami Liuhto kirjoitti...

Vois selvitellä noita erilaisia näppäimistöjä.

Ripsa kirjoitti...

Kyllä sä varmaan löydät jostain turkulaisesta museosta tms. Remingtonin. Se on ollut yleisesti käytössä vielä 50-luvullakin.

Adlerin alkuperäisnäppäimistöä en muista tarkemmin, mutta vähän qwertyn suuntaan se taisi olla. Niitäkin olen nähnyt ikivanhan näköisiä järkäleitä jonkun virkailijan edessä 50-luvulla.

Se mietityttää että minkä filologian tai filosofian mukaan näppäinjärjestykset on suunniteltu.

Sami Liuhto kirjoitti...

Remingtonit, Adlerit... upeita!