Sivut

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Aloin viimeinkin lukea Mrs. Dallowayta, viimeinkin, kun tuon typerän Facebookin paskan kanssa on mennyt aikaa. Se on kyllä varsinainen laiskuuden manifesti koko järjestelmä. Eilen jo kyllästytti. No, olkoon tili siellä, kivahan se on, että rihmastoituu, lopullisesti tähän markkinatalouteen.

T:n kanssa eilen puhuttiin että Monopolia pitäisi päivittää eli jos pelaajalla alkaa konkurssi häämöttää niin sitten pitää kutsua valtio hätiin ja muutenkin pelaaja nauttii kaikki valtion ja järjestelmän edut. Peli alkaisi yksityistämisellä ja voittaja olisi kenties se, joka ensin saa tilivirtansa menemään niin että hänen firmansa toimii kokonaan valtion ja järjestelmän rahoituksella. Tämä on wahlroosilaista taloutta, talouspolitiikkaa, markkinataloutta. Pilkata näitä ja tätä pitää, se niitä vituttaa eniten.

Minua huolestuttaa tuo Facebook. Ajattelin, että on pakko kun on se sivusto. Muttei kenties ollut pakko. Ilmeisesti sivusto vain antoi tekosyyn huoraamiselleni. On sinne kiva kirjoitella mutta silti ja juuri siksi. Pyydän anteeksi! Hyviä asioita: aseemisen kirjoittamisen ryhmä löytyi ja pääsin siihen ryhmään. Sieltä voi löytyä kiinnostavaa. Ehkä löytyy muutakin.

Joopa joo. Joopati joo. Joo joo joopati joo. Sunnuntaimasennus. Toki rassaa ensimmäinen tusinaromaanikin. Kaikki rassaa. Tai ei ihan kaikki mutta melkein kaikki. En aio tänäänkään kertoa mitä tein eilen.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Piti googlata mitä se aseeminen kirjoittaminen on. Se on siis jonkinlaista epäkirjoitusta. Muistui mieleen, että lapsena, ennen kuin osasin lukea ja kirjoittaa, "kirjoitin" ruutuvihkoon omaa käsitystäni kirjoituksesta, kaunokirjoitusta vieläpä, sellaista kiekuraa ja koukeroa sivun täydeltä.

Sami Liuhto kirjoitti...

Semmosta se on. En mäkään oikein tiedä.