maanantai 23. syyskuuta 2013

petiotollisuus, manikealaatio, kielen
väli-nellistäminen, je.
Olen ole Stewartin kanssa yhtä mielyä siitä että"
mitä äädimmäisiä rpämstkuvuudet.sitä
enemmän non sisinssiä" : Kuulen kuinka
merkitys alkaa kohota tästä rappauksista.
S' okkelms kuitenkin on merkityksn mä-
Mairittelu. Se mitä tarkoitat nomsrnsellä on
joakim a-rationalisen kstaista, mutta ratio ( ja
tämä juontaa jo Blakestä, puhuaittakaan
esi-sokerittiikosta) EI VASTAA
Merkitystä! Tämä tosiasiajotuu sellaisesta
oskillaatiosta, joka ksäsittään rytmisksi tai
prosodicicione, jota käsitteelo kenotekips.esseessä.
Olenaisesti, ankka/jänis -esirärkki koskee
Näkökumln moniselitteisyyttä eikä slvästikään
ole noneslsrn hongrma: jonj aks
kilpailevaa, täysin jäkrrvääm
lukutapasn, ei edes mitään rajan hämärtymistä;
kyse on konteksti-sidonnaissudesta) tjsi
apsreevkit-sokeudesta kuten Eittgensyein
Nonesesen on liian staattinen. Rköi
Prdunne jops sno urn os-saan "merkitys ilmenee
"Vastaiskussa:: itse oskillaation
prosessissa,
muu-6-tentivit 9-10 perustuvat
Karl Krausin adorismiin: mitä lähempää
latsomme sanaa, sitäsuurempi on etisyys
josta se tuijottaa takisin.

(Kopioitu iPadilla Charles Bernsteinin Runouden puolustuksesta, ei ole korjattu mitään)

Ei kommentteja: