Parnasson kriitikko toivoo, että Neuromaanin tekijä ei tekisi James Joycen virhettä, että menisi kirjoittamisessaan siihen suuntaan, mikä Joycen tapauksessa merkitsi Finnegans Wakea. On meillä ongelmat. Itse puolestani toivon, etten milloinkaan ala ajatella noin matalamielisesti, typerästi ja naurettavasti. Lisäksi toivon, että Neuromaanin tekijä
MENEE PIDEMMÄLLE.
Se on taiteilijan tehtävä. Yleisöstä ei ole väliä, ne eivät ymmärrä vaikka osoittaisi. Myöhemmin ne sitten tulevat haudan ryöstämään, mutta se on toinen tarina.
10 kommenttia:
Minä taas toivon, että Neuromaanin tekijä menee LIIAN PITKÄLLE!
Se pitemmälle meneminen on sellaista laimentamista ja varmistelua.
Pitkälle, pidemmälle, kaikkein pisimmälle! Tässä tarvittaisiin nyt negatiivista teologiaa. Tällaiset määreet kuuluvat aivan muunlaiseen kirjallisuuteen ja kielenkäyttöön - lähinnä mieleen tulee markkinointiala.
LIIAN PITKÄLLE! <- magnifique!
En pidä pidemmälle/ liian pitkälle! -tematiikkaa ongelmallisena sinänsä, vaan sitä, että siitä, siitäkin, tulee markkinoinnin kaltainen perversio mieleen. Pidemmälle jne. -tematiikka on lähempänä kilvoittelua, parhaansa yrittämistä, mikä taas ei lainkaan kuulu markkinointiin.
Pidemmälle jne. -tematiikka vastustaa "olin luovuttaa jo helmikuussa" -markkinayhteiskunnan menoa & meininkiä, sitä että mikään ei ole oikein mitään, mikään ei ole tärkeää, fiilistellään kaverien kanssa ja käydään lomalla ironisesti Louvressa. Ihminen, joka koettelee itseään, kristillisesti "kilvoittelee", ei vain hengaile, vaan pyrkii löytämään elämälleen sisältöä. Ja jos hänelle annetaan ainutlaatuinen tilaisuus, hän on siitä onnellinen ja toimii sen arvoisesti, eikä suinkaan vongu ja valita joka vitun asiasta.
BTW, kun tähän taas mentiin: siellä Poesiassa, olen valmis 12-projektiin ja menemään pidemmälle, koettelemaan itseäni, kokeilemaan, millaista olisi kirjoittaa 12 runoteosta vuodessa.
Kirjoita 13 - ongelma on vaan siinä, että joku sotkee runouden ja 12 kokoelmaa vuodessa - eihän siinä ole runouden kannalta mitään järkeä ja konseptin motiivikin on jotakuinkin hämärä - en ole kässännyt sitä tähän päivään mennessä Tavin selityksistä / teoksista. Kristillinen kilvoittelu, se on sympaattista ja jotakin jossa on haastetta ja jotakin mitä kukaan ei voi mitata tai mainostaa.
No, ehkä kirjoitankin. Ehkä päätin tuossa männä viikolla. Se on ihan mahdollista.
Onko mussa, muuten, jokin vika kun viittinkin raivota jostakin typerästä kuten runoudesta? En mää tiiä. Eräs L.J. kerran tätä ihmetteli, siitä on vuosia aikaa. Sillon oli kyse "kirjoittajakoulutuksesta", mikä onkin vitsi. Kirjoittajakoulutuksen saa noin ensimmäisellä luokalla peruskoulussa, opetellaan ote kynään jne. No niin. Taas tätä taas. Prkl. Okei, se hyvä on kirjoittajakoulutuksessa, että siellä tutustuu kirjallisiin ihmisiin. Ei kun mä oon hullu. Nyt lopetan.
Ellei pidemmälle eikä liian pitkälle niin ainakin LÄPI:
http://www.youtube.com/watch?v=kEwYu4pUaQ8
kuka se vittupää neuromaanin arvostelija on, että saan haukkua sen kaikkien idioottien isomömmöksi?
Ai kamala tota viteota...
Hetkinen, tarkoituksella unohdin sen konformistin nimen, Juntunen vissiin. Mutten ole täysin varma, kun mulle ei vaihteeksi tule Parnassoa. Mutta tämä uusi Parnasso oli aika hyvä, Torsti Lehtisen haastattelu ja mitä kaikkea. Vähän kyllä nauratti tuon hyvänahkaisen Melenderin kolumni, onko hän siis lukenut Célinen pamfletteja, kun niistä niin tuomiten puhui, mikä kuuluu, siis tuomitseminen, toki asiaan ettei kukaan pääse sanomaan. Mulla ne pamfletit on pdf:nä mutten ole kuin todella hieman alkua silmäillyt. Saatan lukea ne jokin päivä ja kertoa lisää.
Pistetään Juntunen, ja arvostelua lukematta ihan kylmästi. Josko jo huomenna jaksaisi. Pitäisköhän se ihan ostaa sitten se Parnasso. Jos joku haukkuu Finnegania tai Célineä niin pörhistyn heti, oli se sitten vaikka kaikkien alojen endlösung besserwisser topra huja Melender eli ei.
Harmi, ettei uusia arvosteluja ole Parnasson verkkosivuilla. Parnassossa ole kanssa juttua Pynchonista, vähän silmäsin, mutta seur. kerran kun menen kirjastoon niin saatan lukea kunnolla. Ja Linkolan mielipidepalstailu!
Melenderhän osaa, mutta hän varmistelee kilttinä ihmisenä. Itsekin varmistelen, mm. juuri tässä näin. Tosin minulla on maine mennyt vissiin siltä osin kuin mitään mainetta on ollutkaan, että ihan turha enää sievistellä. Voi paska.
Ja kuka tahtoisi jonkun "syvästi" loukkaantuneen kulttuurikahelin peräänsä, joten lienee hyvä ottaa iisisti. Yksikin suuttui jopa siitä ettei hänelle ollut... suututtu. Kukaan ei ollut edes huomannut häntä.
Lähetä kommentti