Sivut

torstai 6. joulukuuta 2012

En päätynytkään Tampereelle. Turkulaista katurunoutta


Siis jos ihan oikeesti kirjoittaisi tuollaisen kirjan. On oltava varovainen sen kanssa, etteivät vitsit aivan aina tule tosiksi, se on postmodernismin tauteja, mutta menköön tämän kerran. Eikä tuossakaan kirjassa olisi mitään pilkkaamista, vaan se olisi kunnianteko... turkulaiselle katurunoudelle. Seuraavaksi voisi kirjoittaa

 

Päijänteen yläpäässä. Jyväskyläläistä avantgarderunoutta


ja trilogian täydellistäisi

 

Olen lukenut Derridaa. Helsinkiläistä kevytmodernistista runoutta


Siinä sitä olisi. Paikkatrilogiani. Kolmannessa osassa olisi ystävällismielistä naljailua, mutta välttelisin ilkeilyä. Turussa nämä asiat, hämmästyttävää kyllä, ymmärretään, mutta muualla joutuu helposti selittämään selviä asioita, kun Helsinkiinkin on valunut maakuntien tosikoita ja stadilainen huumori on ns. henkitoreissaan.

Turkulainen sen sijaan on rento humoristi, joka etenkin Raisio-huumorin saralla kunnostautuu vuorokaudenajoittain, vähintään. Esimerkki: "Mää käviin Raisiosaa. - Jaa. Jou'uikko liikennevaloisa pitkäänkii oottelemaan? - Joo." Jokainen aavistuksenkin huumorintajua omaava nauraa tälle vitsille hersyvästi, mutta tosikko ei ymmärrä missä vitsissä on clue.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nokkelia otsikoita. Eka ja kolmas vitseiltään ilmeisempiä, joten jäin miettimään keskimmäistä, mutta tuli siitä sitten jotenkin mieleen, että siellähän yläpäässä kusevat Päijänteeseen ja se valuu alas kevytrunoilijoiden juomavedeksi...

Sami Liuhto kirjoitti...

"siellähän yläpäässä kusevat Päijänteeseen ja se valuu alas kevytrunoilijoiden juomavedeksi..."

Näin muuten tapahtuu!

Jyväskylässähän on iso silta, siltä kaarivirtsovat kevytmodernistiemme suuhun. Jyskälän rykmentin ravintolailta päättyy perinteiseen tapaan tuohon jyhkeään näkyyn. Lopuksi huljutellaan. Naiset värjöttelevät sillan pielessä, "voi noita poikia".

Mutta täytyy heti aamulla kiirehtiä lennättimeen ilmoittamaan pääkaupungin soluttautujile, että kohta on taas juomavesi kelvotonta. Sitä silmien nikkausta sitten Brondan pöydässä, kun kevytmodernistit kohottelevat tuutinkejaan, mutta soluttautujat sanovat sillä kertaa tyytyvänsä importeerattuun mineraaliveteen.