Sivut

tiistai 18. joulukuuta 2012

Knausgårdin look, pitkät hiukset, saattaa myös ärsyttää ja kiihottaa. Tästä ei oikein sovi puhua, kun pitäisi pysyä asiassa. Se on hankalaa. Sitten taas puhdistetaan. Myös omat ajatukset.

Sitä kyllä ihmettelen, jos vielä, sanotaanko, yli 30-vuotiaana on puhdistamassa toisinsanojia. 25-vuotiaista sen vielä ymmärtää, mutta tuossa kolmenkymmenen ikävuoden tienoilla ihminen ei yleensä ole enää niin ahdasmielinen kuin nuorena, mutta nuoren kuuluukin olla ahdasmielinen, yksisilmäinen ja toisin ajattelevia vainoava, uskoa että on olemassa hyvyyttä, totuutta ja muuta, mitä ei tässä maailmassa kuitenkaan ole. On vain politiikkaa.

Kun on pari kertaa saanut turpaansa oikein kunnolla. Sitten pitää olla tarkkana ettei kyynisty, ironisoidu. Minä en siinä oikein onnistunut. Piti pudota ennen kuin jotakin älysi. Hyvin vähän. Ei kaikkien pää ole näin kova. Minun täytyy joka päivä taistella, että voin jotenkin tuntea että ihminen, jolla on Keskustan jäsenkirja, on ihan normaali ihminen.

Mitä tuosta sensuroisi? Viimeiset viisi virkettä tai neljä. Tuo kiertyminen omaan itseen ei näytä hyvältä. Tietenkin voisi luulla, että se olisi hyvä asia, muttei se tässä natsimaailmassa ole.

Luin eilen loppuun mösjöö Klingen muistelmain ensimmäisen osan. On se välillä aika retee. Miksei Kirjaimessa ollut Bibliomania-kritiikkiäni? Rahaa niiltä en enää karhua, kun koko lehti loppuu ja olen karhunnut jo aivan liian usein. Menköön hyväntekeväisyydeksi 1 kpl Yli-Juonikas, 1 kpl Bernhard, 1 kpl Vainonen ja 1 kpl imagismi.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miten sä tiedätkin noin hyvin toisten asiat. Että mikä niitä ärsyttää ja kiihottaa ja että mitkä niiden elämänvalheet on. Ja sitten kun nämä tiedät niin tiedät samalla miksi ne ei tykkää Knausgårdista tai milloin nyt mistäkin.





Sami Liuhto kirjoitti...

Olen itsekin ihmetellyt samaa, mutta luullakseni tämä johtuu siitä, että minut abduktoitiin kun olin peruskoulun yhdeksännellä luokalla. En ole puhunut tapahtumasta julkisesti, koska skeptikkojen pilkka on niin ikävää, mutta sen verran voin kertoa, että abduktointi tapahtui Pudasjärvellä, josta minut noudettiin muukalaisten avaruusalukseen. Mielenkiintoista tässä on, etten ole milloinkaan ollut Pudasjärvellä. Avaruusaluksessa minuun suoritettiin 12:n vrk:n ajan kokeita ja testauksia. Näin useita avaruusolentoja. Ne olivat jonkin verran minua lyhyempiä, niillä oli vain vähän karvaa yläpäässä ja silmiensä edessä avaruusolennoilla olivat silmälasien tapaiset laitteet. Avaruusolennot, siinä koetellessaan ja testatessaan, usein hyrisivät ilmeisesti intergalaktista iskelmää, josta erotin äänteet "loi" ja "maa". En tiedä äänteiden merkityssisältöä. Kuitenkin minut palautettiin 12:n vrk:n kokeiden ja testausten jälkeen Ruotsin-risteilijälle, Diana II:lle, jonka lokikirjaan (silloin ei ollut web-logeja) saatettiin merkitä, että miehistö oli tavannut aamuöiseltä yläkannelta sekavassa kunnossa olevan suomalaisen nuorukaisen. Seuraavana päivänä pääsin kotiin. Päähäni sattui, enkä muistanut juuri mitään viimeaikaisista tapahtumistani, mutta vähitellen sitten muistin kaiken ja nyt tiedän kaiken siitä mitä tapahtui ja kaiken kaikesta muustakin.