Viikon työt tehty. Tavoite täytetty. 20 liuskaa kirjoitin vaikka pahaa usein tekikin. Tein huomion, ettei aina kannata suunnitella sitä mitä kirjoittaa kovin paljon, koska jos on tarkat suunnitelmat niin on hankala lisätä tekstiin kaikenlaista mieleenjohtumaa kirjoittaessaan. Niinkun. Päätin kirjoittaa neljässä päivässä 20 liuskaa ja päivässä noin viisi liuskaa ja eilen muistin urakan loppupuolella että olin unohtanut sen toisen asian jonka olin ajatellut eilen kirjoittaa. Sain sen juuri ja juuri mahtumaan mutta jouduin jatkamaan asiasta vielä tänään ja siksikin mietin täksi päiväksi vain yhden kirjoitettavan asian.
Ensi viikolla jatkan projektiani ellen huomenna ota hieman etulähtöä. Projektini on kirjoittaa neljänä perättäisenä viikkona 20 liuskaa ja katsoa mitä siitä syntyy, ts. siitä syntyy romaaniksi kutsuttava sanakasauma. Tuskittelin viime viikolla, ettei ole mitään tekemistä paitsi tekemistä joka minua vähän ahdistaa eli pitäisi saada ja saattaa valmiiksi kaksi vuotta kirjoittamani teos, eikä se minua lainkaan innostanut, joten keksin tällaisen hätäratkaisun.
Niin moni huono kirjailija kirjoittaa aivan liian tylsiä kirjoja, joten siksikin on syytä kirjoittaa parempaa kirjallisuutta, jopa neljä viikkoa. Ei se vaikeata ole. Tietenkin jos on erilainen oppija, joita kirjailijat näyttävät järjestään olevan, hankalaa voi olla. Luullakseni useimmat kirjailijat ovat väärällä alalla, esim. luokanopettajina he voisivat olla päteviä mutta kirjallisuus on heille aivan liian ongelmallista. Aionkin näyttää, mitä on hyvä kirjallisuus ja kehotan monia vaihtamaan ammattia.
2 kommenttia:
Sullahan alkaa olla yhtä kova uho kuin Jommi Leppälällä.
Paitsi että se taisi joskus sanoa kirjoittavansa kolmea vai oliko se neljää romaania yhtäaikaa.
Vähän meni uhoomiseksi joo, kun olo oli niin voimakas. Mitähän Leppälälle kuuluu?
Mutten ollut ennen kirjottanut 20 liuskaa viikossa tai siis maanantaista alkaen, halusin kokeilla että miten se onnistuu. Ja halvattu olisi vielä 3 viikkoa edessä!
Tykkään uhota!
Lähetä kommentti