Raamatun sisäiset ristiriidat ja muut kummallisuudet. Luuleeko joku tosiaankin, etteivät Raamatun kustannustoimittajat ole huomanneet että kaikki ei välttämättä aina pidä ihan kirjaimellisesti paikkaansa? Ajatella, jos Raamatun olisi kustannustoimittanut Harri Haanpää, se olisi nyt poikkeilematon tarina aavikkokansasta, jolla oli kränää Jumalansa kanssa ja sitten Jumala toi poikansa aavikkokansan keskuuteen, joka tappoi Jumalan pojan muttei tämä kuitenkaan kuollut, vaan lehahti takaisin taivaaseen. Sen pituinen se. 150 sivua. Aineksia ei ole enempään. Kai se tekstiviestiin mahtuu, vrt. Kadonnutta aikaa etsimässä yhdessä virkkeessä selvitettynä (vai oliko kymmenessä sekunnissa).

Sitäkin olen kummastellut, että jotkut jotka todistettavasti ovat kirjoittaneet ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen aineessa 95-99 pistettä, eivät saa muualla kirjoitetuksi tolkullista lausetta. Tuo muualla on mysteerin avain. He osaavat kokeissa, testeissä ja yleensäkin silloin kuin pitää. Luin lehdestä erään koulukaverini selostusta juoksukilpailuista, eikä selostuksessa edes kerrottu missä kilpailut järjestettiin ja tämä kaveri oli takuulla laudatur-tasoinen kirjoittaja lukiossa. Sellaista se on. Voi vittu sentään.

Menen lukemaan Ikitietä.