Sivut

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Aikuisten lastenhuoneessa Facebookissa oli taas ollut riitaa. Tällaisena vanhempana ja vastuullisena yritän rauhoitella ja sanoa, että on sitä vikaa itsessäkin eikä vain toisessa. Niin vitun hyväksi itsensä tuntee. Hyväksi ihmiseksi. Että vihaan ihmiskuntaa. Ihmiskuntaa kokonaisuudessaan on helppo vihata, mutta yksilöitä hankalampi. Se siinä on paha niin kuin Pulkkinen voisi sanoa. Linkolallahan on tämä, että rakastaa ihmiskuntaa vaikka tietää sen kamalaksi asiaksi. Ja siksi me Linkolaa potkimme. Huudamme kuorossa että tapa ittes. Mistähän ne Linkolan natsi-ihannoinnit löytyvät kun ei lukemistani kirjoista ole tullut vastaan? Sen sijaan Linkola punnitsee erilaisia vaihtoehtoja, on avoin ja objektiivisuuteen pyrkivä. Meistähän ei ole siihen. Jotenkin on kiellettyä sanoa, että jossakin olisi mitään hyvää. Ihmiskunta aiheuttaa epätoivoa. Vetäisin itseni välittömästi hirteen ellen tuntisi mukavia ihmisiä ja vielä mukavampia eläimiä, kauniita kukkia ja ihania puita.

Ei kommentteja: