torstai 16. elokuuta 2012

Muistiin pano:

"Uskon omalla tavallani" kuuluu ominaisuudettoman ihmisen elämäntapaan.

Hän ei voi allekirjoittaa mitään. Hänellä on siihen oikeus, olla vastuuton, hän on vapaa.

Hän matkustaa vapaasti. Tutustuu toisiin kulttuureihin, vaikkei ole kuin yksi kulttuuri ja yksi alempi kulttuuri, se hänen omansa. Kaczynski: "Hän loukkaantuu melkein mistä tahansa." (muistinvarainen siteeraus)

Yritä olla alentumatta hänen tasolleen. Tarkastele etäältä.

Lainaa se Carl (Karl?) Schmittin Poliittinen teologia viimeinkin.

22 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Aatteellisuusko muka tarkoittaa jotenkin automaattisesti vastuullisuutta myös? Eikö historia, lähihistoriakin, ole täynnä päinvastaisia esimerkkejä.

"Joo, joo, mutta sellainen ei ole oikeaa aatteellisuutta", voi Liuhto tai joku muu tietysti sanoa. Ihan kuin joskus sanottiin: "Joo joo mutta se ei ollekaan oikeaa kommunismia."

Anonyymi kirjoitti...

Siis anarkiaa!

Anonyymi kirjoitti...

Pahimpia nilkkejä ovat tyypit, jotka tivaavat: "Kenen joukoissa seisot?"

Anonyymi kirjoitti...

Eli papit, poliitikot, poliisit, opettajat, kaverit, vanhemmat, sukulaiset, pankit, vaimot jne.

Luuletko sinä eläväsi tyhjiössä?

Anonyymi kirjoitti...

Liuhdolle tuntuu olevan yhtä tärkeää kuin Tontille se, sotivatko tyypit (Nylénin ilmaisua lainatakseni) ruuvimeisseleiden vai hohtimien armeijassa tässä nykyisessä aatteiden taistossa.

Sasa kirjoitti...

abusus non tollit usum.

Anonyymi kirjoitti...

Eikös tuo Liuhdon irvailema vihervasemmistolainen, kulttuurimarxilainen porukka ole juuri kovinkin ahkera allekirjoittamaan kaikenlaista. Ja Tontin käskyttämä PENkin allekirjoittaa yhtenään kaikenlaista.

Mä olen ollut siinä käsityksessä, että Liuhtoa ärsyttävät pikemminkin ihmiset, joilla on ominaisuuksia (vihervasemmistolaisia) kuin ihmiset, joilta ominaisuuksia puuttuu.

Nuo kulttuurisen itseinhon riivaamat länsimaiset kehitysmaaidealistitkin, joihin Liuhdon merkintä näyttäisi yhdessä kohtaa viittaavan, ovat ominaisuudellisia, jos ketkä.

Mutta Liuhdon järjenjuoksun ymmärtäminen on ennenkin tuottanut minulle vaikeuksia. Toki ymmärrän, että Liuhto on kiivas ja tuohtuu, ja usein samantyyppisistä asioista kuin usein parjaamansa Lassi Kämäri. Molemmat ampuvat alas omassa päässään hourailemaansa aikalaishulluutta,

Sami Liuhto kirjoitti...

Ehkä se, että sitoutuu, ilmoittaa puolensa, on tärkeää. On sitten sitoutuminen ihan mitä tahansa.

Ongelma taas on niillä main, että puolensa ilmoittaja ei innosta muita ilmoittamaan puolensa, vaan hän joutuu kuuntelemaan rahvaan räksytystä.

Mitä tulee historiaan, esim. lähihistoriaan, massat eli rahvas siellä hulluili, aate ei ollut mitenkään merkittävässä asemassa. Vai toteutettiinko N-liitossa kommunismia jotenkin aatteellisesti? Rikolliset siellä itseään toteuttivat. Ja rahvas juoksi perässä.

Anonyymi kirjoitti...

Meillä Suomessa taas taistolaisilla sitä aatetta piisasi. Mutta eipä se aatteellisuus mitenkään ollut yhteydessä vastuullisuuteen tai mihinkään muuhunkaan järkevään asiaan.

Taistolaispersoonallisuudet ne ovat aina olleet suurimpia sitoutuneisuuden vaatijoita. Ihan riippumatta mistä poliittisesta ilmansuunnasta milloinkin tulevat.

Sami Liuhto kirjoitti...

Kävin syömässä ja mietin näitä asioita ja jatkan hieman.

On masokistista tunnustaa aatetta, vaikkapa kommunismia (taistolaisuutta esim.), koska ihmiset, jotka eivät tunnusta mitään, siis nämä ominaisuudettomat, voivat halutessaan kaivaa aatteesta esiin kaiken huonon ja yleensä kaivavatkin. Sanoin jossakin kommentissa vähän aikaa sitten "tunnustavani kristillistä uskoa", mikä varmasti ärsyttää monia, sillä nykyään on hieman käsittämätöntä sanoa jotakin tuollaista. Voin vain kuvitella millaisia kriittisiä näkemyksiä Antti Nylén joutuu kuuntelemaan, kun on tämmöinen katolinen kaveri. Ei auta hyvä, vaan ihmisen luonteeseen ehkä kuuluu sen huonon esiin kaivaminen.

Tästä syystä toivon sitoutumista. Kunnon kommunistin kanssa on miellyttävä jutella, tosin en koskaan ole jutellut kun ollaan enintään vasemmistolaisia. Pidän sitä punaisen aatteen häpäisemisenä.

Kannatan maahanmuuttoa osaksi siksi että maahan saadaan porukkaa, jolle hengellisyys merkitsee jotakin.

Tuo "uskoa omalla tavallaan" oli vähän täky, täkynen, se kun ärsyttää ihmisiä. Tarkoitin sillä niitä ihmisiä, jotka erään papin mukaan ovat ihan perusluterilaisia eli ns. tapauskovaisia, enkä todellisia hengellisiä kamppailuja käyviä ihmisiä.

Masentavaa on kun kristityksi tunnustautuvaa vertautetaan itseensä Jeesukseen.

Mistä ominaisuudetonta ihmistä voi ottaa kiinni? Ei mistään. Hän ei kannata tosissaan mitään. Hän ei ota mitään karvoineen kaikkineen kuten sattuvasti sanotaan. Olin aiemmin tuollainen ja häpeän sitä syvästi.

En pidä vihervasemmistolaisia ominaisuus-ihmisinä, enemmän he kiinnittyvät massaegoon, kuten Tavastian vaalitilaisuuksissa. He siis eivät ole itse ajatelleet näitä asioita, vaan "hengailevat". Väitän, että he olisivat olleet 30-luvulla natseja ja samoihin aikoihin Neuvostoliitossa tekemässä kauheuksia, sitä syvästi inhimillistä toimintaa.

Jos jostakin olen ylpeä itsessäni niin siitä että minulla on selkärankaa pistää itseni peliin. Enkä milloinkaan tule poistamaan blogistani mahdollisuutta olla eri mieltä. Heitin tässä haasteen (amerikanismi) itselleni. Tehkää te samoin!

Anonyymi kirjoitti...

Nylen on yksi miljardista katolilaisesta, mutta hän ei mitenkään kiinnity massaegoon? Tai nämä vihervasemmistolaisten kriitikot, jotka yksi toisensa jälkeen yhtä sovinnaisesti ja ennalta arvattavasti julistavat olevansa itsenäisesti ajattelevia ja poliittisesti epäkorrekteja, heilläkään ei ole minkäänlaista massaegoa? Tai kommunisteilla?

Miksi vain joillakin on massaego mutta jotkut taas ovat autenttisia sitoutuneita, rohkeita ja rehellisiä?

Yksinkertaistaen: onko massaego sinun katsannossasi lopultakin vain merkki siitä että kuuluu johonkin porukkaan, joka ärsyttää sinua?

Sami Liuhto kirjoitti...

Suomessa katolisuus on valinta, toisin kuin esim. Italiassa. Suomessa olisi massaegoilua olla perusluterilainen.

Massaegoporukat ovat huonoja määritelmällisesti.

Anonyymi kirjoitti...

Vihervasemmistolaisuuskin on sitten Suomessa valinta, jos tuolla tavalla demografisesti ajatellaan kuin sinä Ituossa edellä. Vaikka sinun juttujesi perusteella muuta voisi luulla, niin vihervasemmistolaiset ovat aika pieni joukko Suomen kansasta. Persujakin on paljon enemmän.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä tuohon vihervasemmistolaisuuteen on tietyssä kulttuurisessa viiteryhmässä aikamoiset paineet (esimerkiksi kirjallisuuskentällä).

Sanoisin, että katolilaisuus on suomalaiselle kirjailijalle valinta tässä mielessä: perusteita aletaan jo tivata, mutta kukahan tivaa kirjailijalta perusteita sille että äänestää vihreitä tai vasureita (enpä ole kuullut).

Mutta toisaalta: jokainen sitoutuminen on valinta, ja ollaan aivan hakoteillä jos sitä ruvetaan arvottamaan määrien perusteella.

Sami Liuhto kirjoitti...

Vihervasemmistolaisuus on valinta kaupungin vuokrakerrostaloissa.

Puhun aika paljon omasta viiteryhmästäni (kirjallinen poppoo).

Tässä muuten jo lähestymme eksistentialismia, Itseoppineen tyytyväisyyttä joukossa sotavankina.

Puhun, muuten, tuossa Pikku-Postillassa näistä ominaisuudettomista ja arvostelen Herättäjäjuhlia juuri massaegoilusta, tosin termiä käyttämättä.

Massaegosta puhuu kai Reich ja muutama muu ja se tarkoittaa sen suuntaista, että antaudutaan joukon valtaan (sic!) ja sitten mennään eikä meinata. Tässä mielessä ymmärrettynä aika moni ryhmä sulkeutuu massaegon ulkopuolelle.

Tietenkin kulttuuri-ihminen voi olla ns. oikeasti vihervasemmistolainen ja tunnen sellaisia ihmisiä, mutta on helppo hypätä enemmistön kelkkaan ja sitä entisenä Greenpeacen jäsenmaksukaavaketta lompakossa kuljettaneena kavahdan. Tosin Greenpeace on hyvä juttu mutta näin esimerkkinä esitin.

Sanoin etten tunne aitoa kommunistia. Paskat. Tunnen ainakin yhden.

Anonyymi kirjoitti...

Harva kai niihin kirjallisiin porukoihin syntymästään kuuluu. Moni vihervasemmistolainen kulttuuri-ihminen tulee ihan muunlaisista viiteryhmistä, ja tulee pettäneeksi perheensä ja sukunsa odotukset, kun ei menekään RUKiin ja lähde sitten lukemaan hyvään porvarilliseen ammattiin, tai vaihtoehtoisesti ei rupeakaan kunnon duunariksi niin kuin muut siellä lapsuuden vuokratalossa vaan rupeaa taivvanrannanmaalariksi.

Niin että kyllä niitä valintoja Samin paheksuman kulttuuriväenkin joukosta löytyy, ja monia. Tyylitöntä on tietää paremmin ja osoitella sormella ominaisuudettomuudesta ja massaegoilusta.

Eikö olisi vain rehellisempää sanoa, että te ärsytätte mua, ihan vitusti.

Sami Liuhto kirjoitti...

Kuulunkin juuri noihin, jotka eivät menneet RUKkiin. Yritän analysoida näitä asioita, myös itsekriittisesti, ja olen jo sanonut että ainakin yritän kunnioittaa aatteellista ihmistä oli hänen aatteensa mitä tahansa.

Tuossa RUK / duunari -jutussa on tärkeä lisäys. Eikö se ole myös sukupolvikapinaa ja siinä mielessä osaksi eri asia kuin ns. valinta? Siis toimitaan tismalleen toisin kuin vanhemmat, se ei ole kovin omaperäistä. Ja, inhimillisesti katsoen, kukapa meistä olisi omaperäinen.

*

"Tyylitöntä on tietää paremmin ja osoitella sormella ominaisuudettomuudesta ja massaegoilusta.

Eikö olisi vain rehellisempää sanoa, että te ärsytätte mua, ihan vitusti."

Siis mielestäni on älyllisesti laiskaa turvautua sinänsä oivaan tunneperäiseen reaktioon, jos sen reaktion takaa voi kaivaa kaikenlaista omasta itsestä ja muista. Uskaltaisin myös sanoa, että osoittelen aika paljon itseäni sormella, enkä ole edes suuremmin kertonut ketkä ovat ominaisuudettomia, siis ihan nimiä. Toisaalta, eihän niitä tunne, kun ne ovat ominaisuudettomia.

Yritän analysoida. Käytän itseäni esimerkkinä ja sitä kautta osaksi oikeutan että voin käyttää muitakin esimerkkeinä, vaikka ihan nimillä mainiten. Lopputulos saattaa olla se, että minua moititaan henkilökohtaisuuksiin menosta ja kerrotaan vioistani, jotka olen ensin kertonut, tunnustanut, paljastanut. Se on absurdia ja paradoksaalista ja niin inhimillistä.


Sami Liuhto kirjoitti...

Luin mitä kirjoitin ja kommentoin itseäni:

pidät vissiin itteäs aika erityislaatusena ihmisenä. Sanosit vaan että vituttaa.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä mua tavallaan vitutti tai pikemminkin ärsytti se hirveä kohkaaminen vihreitten pressanvaalikampanjan ympärillä (koksuista puhumattakaan). Ehkä ainoa mikä siinä kiinnosti oli se, että miten lähelle Haavisto kirii. Joukkohurmos oli sinänsä ihan vilpitöntä, mutta luulen, että moni kuvitteli osallistuvansa siinä johonkin tärkeään jne jota voitaisiin sitten vuosien päästä muistetta että kyllä mekin silloin jne. Ei Suomen nykyisessä presidentti-instituutiossa lopulta ole kyse kuin kansallisesta ja kansainvälisestä viihteestä, jota kutsutaan mielipidevaikuttamiseksi jne. Eri asia on, jos puhutaan Venäjän presidentistä.

Ymmärrän kyllä älypäisen mölinän ja vouhkaamisen esim. jalkapallon kohdalla. Monilta näytti unohtuvan, että Suomen presidenttinä olo on paljon vähäpätöisempi virka kuin EM-jalkapallona olo, jos ajatellaan vaikutuksia. No, kukin tykkää siitä viihteestä mistä tykkää. Tokihan siinä haettiin suvaitsevaisuutta ja muuta, mutta onko presidentti-instituutio siihen se paras paikka. Ehkäpä. Varmasti monet olisivat olleet onnellisia ja tunteneet että Suomessa asiat ovat paremmin, jos meillä olisi valittu Haavisto presidentiksi. Itse en siihen jaksa uskoa, vaikka lopulta häntä äänestinkin.

Anonyymi kirjoitti...

Haluan yhtenä anonyyminä irtisanoutua muiden anonyymien mielipiteistä. Eli onkohan anonyymit nyt jakaantumassa kahteen leiriin? Tarviiko blogger nyt ylimääräisen henkilöllisyysnappulan, Anonyymi Positiivinen ja Anonyymi Negatiivinen esimerkiksi.

Anonyymi kirjoitti...

Voidaanhan me anonyymit ruveta yhtä johdonmukaisiksi kuin aatteellinen ja sitoutunut blogistimme niin emme tarvitse mitään plus- tai miinusnappuloita: Liuhto on vitun paska jätkä! Anteeksi, kunnioitan sittenkin Liuhtoa! Ei kun
Liuhto onkin ihan vitun paska jätkä! Anteeksi, kyllä mä sittenkin Liuhtoa kunnioitan ja rakastan, kun olen kristitty! Vitut rakastan ja kunnioitan! Anteeksi, et oo paska kuitenkaan!

Sami Liuhto kirjoitti...

Ad anom.:

Joo.

Ad omnia:

Joo.

Johdonmukaisuus on huolestuttavaa. Pyrin välttämään sitä.

Oi, miksen jo kuole
kun Kemppinen ja omnia
miksen jo kuole