perjantai 24. elokuuta 2012

Maailma on yhtä viinaa (maailman viinainen luonne). Mainokset, puheet, tilanteet. Minullahan on sekin periaate etten amatöörien kanssa ryyppää. Valitettavasti tunnen monia ammattilaisia. Yritä siinä sitten olla.

Ei minua janota, nyt, tällä kertaa, mutta ärsyttää jatkuva viinasta vouhkaaminen. Osaan elämässäni yhden asian todella hyvin ja se on miten päästä humalaan ja nopeasti. Se on yksi asia enemmän kuin ihmisillä yleensä. Useimmat menevät tunareina hautaan. (kehittele tätä)

Vaimon kanssa neuvoteltiin että otetaan täksi syksyksi se 24/7 (tvenivooseven), BB:tä varten. Ennen ei olla otettu, mutta ehdotin ehdotonta antautumista. Minä olen lukenut Sodan ja rauhan, eli ei pidä tulla vittuilemaan etten ole sivistynyt (olen myös lukenut n. 20 Arto Paasilinnaa), eikä BB ole suinkaan ainut häpeäni.

Big Brother. Siellä eletään kuin kirjamessujen iltatilaisuuksissa, joten ei pitäisi moittia menoa ja meininkiä moraalittomaksi. Sielläkin, siis BB:ssä, on hutsunsa, deekunsa, nipottajansa, teeskentelijänsä, besserwisserinsä ja muut inhimilliset olentonsa.

Tunnen huomattavaa älyllistä, sivistyksellistä, moraalista ylemmyyttä kun kerron katsovani BB:tä. Tai kun katson BB:tä. Sille ei voi mitään, aina on niin. BB tekisi monelle yliopistopellelle hyvää, BB:n katsominen, taloon niitä ei voisi päästää kun olisivat heti vollottamassa.

Miksi ihmisillä on se, että ovat tuommoisia, minä en aivan ole, minun ei tarvitse peitellä aivan kaikkea ja voin innostua aika paljolti mistä huvittaa. Uskallan väittää ettei kaikilla ole näin. Käsittääkseni seurassani on helpottavaa olla, kun ei niin paljon tarvitse teeskennellä kuin yleensä. Voi olla oma itsensä, mitä erityisesti BB:ssä tolkotetaan aivan liiaksi.

Jos joku pitää BB:stä, hän pitää myös oopperasta, ja toisinpäin. Ovat ne niin samanlaisia. Keskimääräinen BB:n katsoja pitää oopperaa herrojen huvina ja keskimääräinen oopperassakävijä pitää BB:tä roskasakin huvina. Nämä ovat molemmat tosia havaintoja. Roskasakki tosiaan tuijottaa BB:tä, jossa roskasakin edustajat toilailevat, ja oopperassa sitten ollaan väliajalla lasi kourassa. Mielestäni nämä maailmat pitäisi rusauttaa toisiaan vasten.

Nykyihmisen paniikinomainen oikeassa olemisen tarve (paina tykkää-nappulaa), kuka tästä on puhunut. No, varmaan moni. Tuo tunnustaminen, julistaminen, että kuuluu joukkoon, enemmistöön, ettei vain joudu epäillyksi poliittisesti epäkorrekteista ajatuksista. Big Brother on päissämme! Ehkä siksi sen seuraaminen sattuu? Tässä maailmantilanteessa ihmisille tekisi hyvää, että nostaisivat oikean kätensä kerran päivässä kohden aurinkoa ja sanoisivat: Ich bin ein Nazi. Se toisi suhteellisuutta. Aina ei voi olla poliisi, vaikka niin tahtoisikin, joskus pitää olla rosvokin. Onko se eine?

Rassaa ettei ole sitä Malapartea enkä jaksa nyt lukea Sodasta syntynyttä.

Ei kommentteja: