lauantai 18. elokuuta 2012

Turkulainen katuruno 3


Runo ja rockissa 2012
livun takahuoneeseen
esiintyjien
vanavedessä,
Kulmala tarjoaa
hunajaista viskiä,
otan sitä
sopimattomia
määriä.
Joku nuori runoilija
rääkyi yksinäisyyttään
lavalla ja nyt 
sillä on
nuoren näköinen
bööna sylissä.
Vetoketju vain toisella
auki. Minäkin olen auki.
Juon kaljaa,
Kinnunen viskaa
minua stobella
ottaluuhun.
Onneksi stobe
oli tyhjä ja muovia.
Tahtoisin kirjoittaa
seinään muttei ole kynää,
juomme lisää
Monkissa,
johon minulla ei ole
porttaria vaikka portsari
niin väittää.
Kinnunen käskee
tuomaan juomaa
pöytään. "Pummi maksaa",
siteeraan VR:ää
ja Melleriä.
Kukaan ei edes kuule.

Täytyy laajentaa, ei Kulmala ja Kinnunen riitä. Hirvosta ja muita kaivataan vielä. Robinson Jeffers kuuluu poetiikkaan, luo yllättävän sävähdyksen ja vielä kun päälle kertoo Kejosesta. Tämä rytmi on melko helppo omaksua, mutta kuka keksi rytmin, se se on taitotemppu. Turkulainen katurunous on kaukana sanotaanko Bukowskista, joka menee tähän tyyliin:

As Time Goes By


Muistelen
Volkkariani
ennen
Lindaa,
nyt
minulla on
kissa ja
 Linda ja Mercedes.
Tyydyn siihen.

Ei kai tässä auta kuin ryhtyä runoanalyytikoksi.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sä olet jo Kinnusta kovempi. Lähde esiintymään Viroon. Ala kannattaa vaikka TuToa, pääset alueradioon.

Anonyymi kirjoitti...

Aartomaa kaivataan!

Sami Liuhto kirjoitti...

Olen kirjoittanut nämä turkulaisen katurunouden kunniaksi.