torstai 30. elokuuta 2012

Kun Kerberoksessa oli juttua Célinestä ja Célineltä niin menin ja lainasin D'un château l'autren. Luin vähän, luen lisää pe-su. Joskus ymmärrän. Hauskaa että opettelee ranskaa Célinen avulla, jonka kieltä Vonnegut sanoo katuojaranskaksi.

"Katujen Proust". Siinä tapauksessa Proust on "salonkien Céline". Mutta Proust ei ollut rääpäle niin kuin tutkijansa, joten tutkijoiden samastuminen on sikälikin naurettavaa.

2 kommenttia:

Tyttö Jokipoika kirjoitti...

Olen jo kauan aprikoinut, voisiko/ saisiko/ uskaltaisiko kaunoa kirjoittaa plarin suuntaan, siis jonkinlaiseksi draaman ja proosan sekamuodoksi. Nyt, kun alustavasti vilkaisin Kerberoksen Cèline-suomennosta, tuota näkyy jo tehdyn. Voi olla, että ensivaikutelmani väistyy, jahka tutustun Célineen lähemmin. Ja voihan olla niinkin, että tätä hybridiä ovat käyttäneet muutkin kirjoittajat. Mikäli ovat, vinkkaa, sivistä, kiitos.

Sami Liuhto kirjoitti...

Ei saa, siis tässä maassa. Kirjoita kuin Petri Tamminen ja Antti Tuuri.

Selon Diiva on hyvä esimerkki siitä, että suomeksikin voi kirjoittaa muutenkin kuin Väinö Linna ja Veijo Meri.