Sivut

torstai 14. kesäkuuta 2012

Ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen piilolinssit painautuvat silmämuniani vasten. Tapahtuma elähdyttää sielussani tiettyjä muistoja. Kohta menen lukemaan oikovedoksia, että saadaan opus painoon. Teksti päättyy nyt sivulle kuusikymmentä, kivahkosti soljuu ja olen sitä mieltä että sanon muutamia asioita ilman mussutusta, mutta-varauksia ja muita typeryyksiä. En peruuttele!

Päätin, että kirjoitan ensi kesäksi vähän laajemman teoksen, kaksi tai kolme kertaa laajemman, missä kerron mielipiteeni politiikasta. Nyt kerron uskonnosta. Kirjasen nimi on Pikku-Postilla. Uskonnollinen haaveilu. Vuoden päästä on valmis Jäähyväiset humanismille. Poliittinen haaveilu. Romaanikin alkaa olla valmis. Kuka vittu sen julkaisisi eli kustantaisi? Runojen kohdalla päädyin siihen, että julkaisen ne itse. En rupea enää pelleilemään ihmiskunnan kanssa runoasioissa. Vittuilut on vittuiltu. Ei minulla ole kuin yksi tie ja menen sen loppuun saakka.

Valittelin viime syksynä, että minulla on hullun maine. "Mutta siis voi perkele, sehän on ollut sun tavoittees", vastattiin. Niin se on. En tahdo olla normaali, jos normaaliutta on talouskasvu, ihmisten ampuminen katoilta ja Yhdistyneet Kansakunnat.

Eilen taas ruovittiin pellolla ja tehtiin muutamia kasvuun tähtääviä tekoja. Se kehitys saattaa todella olla kestävää. Kestävä kehitys! Millainen sairas termi, ajallemme niin tyypillinen. Tosin on tätä aikaa ollut jo pitkään. Muistan, kun ensimmäisenä opiskeluvuotena assistentti kertoi, että kansallissosialismi on sillä tavoin hauska termi, että siinä on nivottu yhteen hyvin vastakkaiset asiat eli kansallisuus ja sosialismi. Kestävä kehitys on saman ajattelutavan tuotosta. Kestävän kehityksen ihminen vaatii hiilijalanjälkeä pienemmäksi ja on ärtynyt, kun ei pääse lauantaina iltayhdeltätoista kauppaan ostamaan mitä nyt tahtookin ostaa. Kuulemma näin on laita ruotsalaisella vihreällä Maria Wetterstrandilla, josta Ville Niinistö päättikin sitten erota. Ainoa oikea ratkaisu. Huoltajuuskin tuollaiselta natsilta on saatava pois ja tapaamisoikeus vakavaan harkintaan.


6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hienot alaotsikot kirjoilla!

Sami Liuhto kirjoitti...

Ne niinkun viittaa siihen Russoohon, joka viskas pentunsa lastenkotiin. Olen haaveilija! Esseisti en ole. Näen näkyjä. Myös piilarit päässä (näköjäänsä).

Natsikroaatit tasotti ja ylpeät italiaanot jäi voitotta. Ärsyttää. Seuraavaksi kannatan Irlantia, vaikka toki hankalaa kun katoliset maat vastakkain ja kannatan katolilaisia. Lisäksi kannatan jalkapallokenttiemme Latka Gravasia, Zlatka-Zlatania.

Anonyymi kirjoitti...

Äitienpäiväpostauksesi herätti minussa halun tilata sinulta, tai kenties kirjoittaa kanssasi kimpassa, kirja työnimellä: päästään äidistä.

Tulihan tunnustettua tämäkin päiväuni. Lottovoittoa odotellessa.

A. Muumi

Sami Liuhto kirjoitti...

Se on jo tekeillä. Pääsen kunnolla tarttumaan aiheeseen, jahka muutama työ on ensin tehty. Isät ensin, katos. Höhö. Ja kylänmiehet.

Anonyymi kirjoitti...

Homma hoidossa siis!

A. Muumi

Sami Liuhto kirjoitti...

Toivottavasti.