Sivut

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Muistatko aikaa, kun oli vain pankkitili?
Muistatko aikaa, alkuvuotta, kun ei ollut olkiukkoja?
Muistatko aikaa, kun ei ollut yhteistyökumppaneita?
Muistatko aikaa, kun ei voimaannuttu?
Muistako aikaa, kun kommenttisi ei odottanut hyväksyntää?
Muistatko aikaa, kun et joutunut sanatarkistukseen?
Muistatko aikaa, kun ei muodostettu yhteyttä, internal server erroria ei tullut?
Muistatko aikaa, eilistä, kun ei ollut dynaamisia näkymiä?
Muistatko aikaa, kun muffini oli muffinssi?
Muistatko, kun huoltoasemista tuli liikenneasemia?

En.


10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heip, virtuaalinen ystävä!

Olen tässä lueskellut vanhempia postauksiasi ja tuostapa kertyi painetta naputella muutama irrallinen lause.

1. Röyhkä. Muistan, miten tyypin julistauduttua sataniksi poistin sen levylautaseltani (kasettisoittimelta itse asiassa). Ja nyt hyväkäs nyrpistelee toisen juopumusonnettomuuksille.

2. Emmerdale. Kyläilin pari viikkoa sitten teeveellisessä tuvassa. Näin puolitoista jaksoa Emmeä. Vanhan tutun (siis tuon sarjan) näkeminen vuosien jälkeen oli entistä riemukkaampaa, koskapa eräässä kohtauksessa autoradiossa soi tämä:
http://www.youtube.com/watch?v=7DMCzSmkeHE&feature=relmfu
Onko entuudestaan tuttu sinulle tämä?

3. Silmät. Kunnossa?

- - -
Anomuumi

Anonyymi kirjoitti...

Muistan ajan, jolloin pankissa oli viiva jonka takana piti seistä. Pankkineidit olivat ihania: pankitettuja.

Muistan alkuvuoden, jolloin kuvat olivat kullatuimpia kuin nykyään. Kullitettuja.

Muistan, kun ne kaikki olivat vain pomoja.

Muistan ajan, kun oltiin heikkoja. Heikonpettuja.

Muistan ajan, kun en kirjoittanut kommentteja enkä saanut paheksuntaa. Olin kommenttivajaa. Kärsin tiettävästi kolmannuudesta.

Sa...n tarkistuksista en tiedä mitään.

Muistan ajan, jolloin tiedettiin ettei yhteyksiä ole. Olin konnektoimaton.

Muistan ajan, jolloin dynaamisia näkymiä ei ollut. Olin dynamentti.

Muistan ajan, jolloin muffinsseja ei ollut. Ranskanpullaa oli.

Muistan, kun Essolta sain "tiikeri tankkiin" tarroja. Liimasin niitä kirjoihini.

Kyllä.

nimim. anonyymi, joka muista mitä muistaa.

Sami Liuhto kirjoitti...

Röyhkä on kans yks.

En ole kuullut tätä biisiä, joka just nyt soi valkoisesta laitteesta. Diggaan tietty Cainia eniten.

Silmät vissiin on kunnossa, diabetestarkistus on vielä tehtävä. Nyt: uudet silmälasit ja kaupan päälle aurinkolasit VAHVUUKSILLA / VOIMAKKUUKSILLA voimaannuttaen ja vaivaannuttaen. Piilolinssitkin tilasin pitkästä aikaa.

Eikö ollut suomalainen bädi nimeltänsä Horsepower, niillä oli biisi A new rose everyday tjsp.?

Anonyymi kirjoitti...

"A new rose everyday".

Uusi vyöruusu joka päivä.

Muistan yhden Parnasson kaukaa menneiltä ajoilta. Se oli silloin, kun Sianhoito-opas nostatti polemiikkia.

Jaakko Anhava ("suomenkielen opiskelija, jonka kirjoituksia on julkaistu mm. Virittäjässä") kirjoitteli maramattavaan sävyyn muotihumputusten perässä juoksevista eskelisistä ja lehtoloista ja korosti, että ihminen tulee vain sairaaksi, jos yrittää pysytellä perillä kaikenmaailman dekonstruktioista.

Siihen Lehtola vastasi seuraavassa Parnassossa, että nythän selvisikin sitten syy, miksi hän on kärsinyt, oliko se nyt vyöruusuista (joistain ruusuista kumminkin), Derridan vikaahan sekin.

En tiedä miten tämä episodi tuli mieleen. Blogistin tajunnanvirtatyyli kai tarttuu blogin lukijoihinkin.

Anonyymi kirjoitti...

...onko muuten Lehtola niitä, jotka menevät pitemmälle? Vai onko pelkkä laimentaja ja mutta-mies?

Kämäri on muistaakseni joskus blogissaan ilkeillyt Lehtolasta, mikä jälkimmäisen kunniaksi mainittakoon.

Sami Liuhto kirjoitti...

Ilmeisesti tuo marmattava sävy ja yleinen jälkiviisaus on Anhavan perheen tauti, puolestaan. Helena Anhavankin muistelmateos oli karmea lukukokemus ja tietenkin sitä on ylistetty. Sellaista pikkuvittuilua täynnä.

Helmi-Maaria Pisara kirjoitti...

Muistan osan.

Anonyymi kirjoitti...

On hyvä, että vissiin kunnossa. Ja että uudet lasit, ja aurinkolasit myös.

Kaksijakoinen on optikon rooli. Ensin auttaa näkemään paremmin, jolloin rumakin näkyy entistä terävämpänä, sitten rakentaa suojan, silmien taukotilan. Pesee ikkunat, laskee markiisin.

Nimim. Sadesuojaksi käy markiisi myös

Anonyymi kirjoitti...

Mitä! Haastattelivat radiossa hetki sitten Ylikangasta, joka haeskeli perhesurmien syntyjä syviä näin: Yksi syy voi olla suomalaisten huono kommunikointikyky -> joka johtuu harvaanasutusta maastamme -> joka on mahdollistanut moniin paikkoihin jääneet Impivaarat, joita ei ole saatu purettua.

Ymmällä. Ylikangas ummella?

Sami Liuhto kirjoitti...

Mitä kaikkia hullutuksia niitä onkaan? Joskus oli myymäläautokin.

Ennen ei oo mulla ollutkaan aurinkolaseja! Piilosilmät on hauskat ja tuo uutta ulottuvuutta elämään.

Ylikangas on hieman jumiutunut noihin juttuihinsa. Juu, ei täällä osata kommunikoida, totta, mutta mistä helvetistä tuo ammuskelu? Ameriikasta. Lainasin muuten kirjastosta Ikitien, kirjoittanut A. Tuuri, Kauhava.