Sivut

torstai 21. kesäkuuta 2012

Toiveentoteuma:
"Huomionarvoista on se, että viime vuosina vahvistunut romaanintaiteen ja identiteettitietoisuuden liitos, joka on ollut erityisen näkyvä juuri Gummeruksen julkaisupäätöksissä, on myös Javnen runoteoksen ulkokirjallinen narratiivi."
"Subjektiuden problematiikan ympärille kiertyvät runot luovat hienovireistä jännitettä keliopillisen ja kokemuksellisen toimijuuden välille, mutta toistuva kulunut ”minä olen” -metaforaketjutus saa aikaan päällekäyvän vaikutelman."
"Ihmisruumis on risteyskohta, jonka pinnalle tämä toimijuuden problematiikka jättää jälkensä. Näin ollen fyysinen kontakti ihmisen ja maailman välillä on teoksen temaattinen keskus; jalkapohjassa näkyy taivas ja maan juuret kasvavat siihen kiinni."
"Runojen hieman vaivaannuttava ilmiselvyys selittyy siis niiden voimaannuttavalla funktiolla, mikä on heikkous vain mikäli sitä ei lue lajitunnuksena."
Kannattaa lukea koko kritiikki, se on kokonaisuudessaan tuollaista. Anonyymikin on lainannut.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Siinä sitä on harjoitettu KRIITTISTÄ LUENTAA par excellence!

Anonyymi kirjoitti...

Miten pitkän koulutuksen vaatii, että pystyy näin tukevasti elämästä ja äidinkielestä vieraantunutta siansaksaa tuottamaan? Ja Parnasso tarjoaa tällaiselle julkaisutilan! Pt jopa kouluttaa kriitikoita?

Vaadin jalkapuuhun tahot, jotka hyväksyvät tomiaalisia opinnäytteitä! Ohjattakoon näiden palkka leipäjonoon kokemuksellisesti asettautuneille.

A. Muumi

Sami Liuhto kirjoitti...

Pt:n kriitikkokoulutus taitaa tuottaa juuri tuollaista satoa.

Onhan tämä kuin Titanicin uppoamista sivusta seuraisi. Kapteeni tosin taitaa jättää laivan ennen kuin Parnasson lumihuippu katoaa aaltoihin.