Sivut

maanantai 20. elokuuta 2012

Luin portailla Heinäsirkan ajan loppuun, ehken lue Peter von Baghin jälkikirjoitusta. Vaikuttava kirja. Huomattavan vaikuttava. Lopussa West analysoi massaa, mistä kommenttilootassakin on ollut puhe, hauska sattuma.

Jotkut eivät pidä tästä v. Baghista. Minusta hurmaava herra, se slipoveri-villapaita ja ylöspäin kameraan suuntaava katse. v. Bagh on niitä harvoja, jotka puolestani saavat tehdä vaikka minkälaisen väitöskirjan. En ole v. Baghin väitöskirjaa tosin lukenut mutta kehun silti.

Lainasin Herta Müllerin kirjan, missä nainen menee raitiovaunussa kuulusteluun, valtiollisen poliisin tms. kuulusteluun, nehän eivät ole kivoja kuulusteluja, aisan voi todentaa esim. Alpo Rusi. Asian. Api. Ja lainasin sen kirotun Pol. teologiankin, vieressä olisi ollut Concept of the Politics (myös ruotsiksi).

Päivällä ahdisti enemmän. Ehkä illan tullen, kun tietää että on yksi päivä vähemmän, helpottaa kun tietää että on yksi päivä vähemmän. Mistä sitä tietää. Kenties päivät lisääntyvät kuin äpärät kaupungin vuokrakerrostaloissa. Itse asiassa äpärien vanhemmat lisääntyvät, mutta voivat hekin olla äpäriä. Espoossa muistetaan paremmin kontrolli. Toisaalta, onko lapsettomuus ihme, jos on syönyt ehkäisypillereitä 15-30 vuotta ja sitten on lasten aika. Kai ne jossakin tuntuvat. En minä tiedä.

Oikeastaan liikakansoitus ratkeaa siten, että suvunjatkamiskyky heikkenee, se on jo heikennyt, lopulta kemia saavuttaa kehitysmaatkin ja maapallon väkiluku alkaa vähetä. Länsimaissahan lisääntyminen on hyvin sattumanvaraista, mutta Aasiasta ja Afrikasta tulee pikapuoliin hurja vyöry! Se tulee olemaan komeaa katseltavaa miehitetyllä avaruusasemalla. Vahvoilla teleskoopeilla asiaa voi seurata turvallisemman välimatkan päästä kuusta. Siellä ei ollutkaan natseja, vaan ihmisiä.

Ja koloasteroidissaan ekstraterrestriaali lukee pornoa, vähemmän katselee.

3 kommenttia:

lukija kirjoitti...

Hyvin virtaa, kiitos.

Anonyymi kirjoitti...

Von Bagh on joka tapauksessa tehnyt suuren kulttuuriteon tallentaessaan esimerkiksi Rautavaaran, Baddingin, monen monen muun ajatuksia silloin kun olivat vielä hengissä. Aikana jolloin tallenteita ei heistä juuri tehty, olivat liian vähäpätöisiä.

Kuka voisi olla rakastamatta miestä, joka on joutunut ostamaan lisäksi toisen asunnon, kun edellinen tuli niin täyteen kirjoja, että se kelpaa vain työtilaksi.

Maneerinsa minua joskus naurattavat, mutta sellaiset ovat suurmiehen merkki.

Sami Liuhto kirjoitti...

Hyvin sanottu von Baghista, aivan erinomaisesti. Tuo viimeinen virke, sen jälkimmäinen lause, on niin osuva että ärsyttää kun en itse sitä ole älynnyt!