perjantai 30. marraskuuta 2012

Luin, että Palestiinassa on menossa kansanmurha. Eikö niitä, kansanmurhia, ole menossa siellä enemmänkin? Syyrialaisten kansanmurha ei näköjään kiinnosta ketään. Mutta sitä olisi hankalampi vastustaa, ei kerkiäisi illanviettoihinkaan.

En pidä siitä, että pelataan ihmisten hengillä. Sillä mitä muuta se on kuin pelaamista sanoa täällä tuhansien kilometrien päässä, että Gaza vapaaksi. Länsiranta unohtui. Ne pitäisikin vapauttaa, mutta niin pitäisi vapauttaa paljon muutakin.

Eikö meidän, jotka olemme tuhansien kilometrien päässä, pitäisi jo tajuta asioita laajemminkin ja muodostaa kokonaiskuvaa, eikä asettua jonkun puolelle? Näin ei tietenkään tapahdu, vaan vaaditaan allekirjoittamaan vetoomuksia, kehotetaan marsseille ja muutenkin politikoidaan. Sellaisen vetoomuksen voisin allekirjoittaa ja sellaiselle marssille lähteä, jossa sanottaisiin:

Me ollaan kaikki hulluja, emmekä valitse enää puolia tässä Lähi-Idän asiassa vaan toivomme että siellä nämä mitä monituisimmat osapuolet saavuttaisivat rauhan ja tässä pyrkimyksessä avustamme heitä.

Vai luuleeko joku tosissaan, että tuolla on jotkut enemmän ja jotkut vähemmän syyllisiä? Ja jälleen kerran, miksi sivistyneetkin ihmiset menevät kerta toisensa jälkeen tähän lankaan, vai onko niin, että he tietävät mitä tekevät, mutta tekevät silti? Jos näin on, niin mielestäni kyynisyys on saavuttanut huipentumansa.

Ei riitä, että jossakin tapetaan ihmisiä, ei tietenkään, lisäahdistusta tuovat nämä riekkujat. Ne pitäisi viedä sinne että näkisivät. Kyse on elämistä, eikä mistään pelistä.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Se on Lähi-itä eikä Lähi-Itä. Ei Kaukoitäkään ole Kauko-Itä.

Sami Liuhto kirjoitti...

No niinhän se on. Keski-itäkään se ei ole. Tässä on kohta fatva päällä näiden virheiden takia.

Jotenkin järkytti kun näin jonkun "petitionin", aattelin että mikä meillä on. Oon yrittänyt opetella siihen, etten valitsisi puolia, olisi hyökkäävä jne. Tämä on jatkuvaa taistelua, kilvoittelua.

Helinä Kietäväinen kirjoitti...

Jonkun puolustaminen ei ole sama asia kuin toisen vastustaminen. Siis puolustamisesta ei automaattisesti seuraa syyttämistä.

Jos huutaa jotain vapaaksi, se ei tarkoita, ettei haluaisi myös jotain muuta paikkaa vapaaksi; on vaan tavoitteiden saavuttamisen kannalta helpompaa huutaa "x vapaaksi" kuin "kaikki vapaaksi".

Kuvailemasi vetoomuksen ja marssin saat, kun itse järjestät. Et jäisi sinne yksin, sillä sanoma vetoaa kyllä.

Illanvietto- ja hankaluusviittaus on vähän tyylitöntä. Henkilöt, joiden toimiminen rajoittuu "kiinnostumiseen" voivat valita vastustetttavat asiat tuolla perusteella, mutta huomautan, että jos kiinnostusta riittää esim. mainitsemaasi marssimiseen asti, niin se on (illanviettämättömyyksistä riippumatta) tällä säällä agendasta riippumatta ihan työtä.

Pahoittelen nillitystä. Hukkasin piilolinssit ja suosikkini putosi telkkarin laulukilpailussa ja kärsivällisyyteni hupeni noihin sattumuksiin.

Helinä Kietäväinen kirjoitti...

Niin, ja kiitokset Vätin Sanomista Vätin toimitukseen! Hykertelin. Tuli tänään.

Sami Liuhto kirjoitti...

Mutta kun minusta tuntuu ettei tässä maassa ole kovin moni kiinnostunut puolustamisesta, vaan hyökkäämisestä, syyttämisestä. Erityisesti ko. kysymyksessä. Minusta tuntuu tältä. Marssia en varmasti järjestä. Eli nyt meni uskottavuus. Seuraavana menee valotkin. Yritin sanoa, etten oikein usko yleiseen mielipiteeseen. Historian saatossa se ei ole turhan usein ole ollut oikeassa. On mahdollista että olen väärässä. Mutta minusta tuntuu siltäkin että jotkut ovat aina oikeassa. Se on pelottavaa. Ja se ahdistaa aika lailla.

Helinä Kietäväinen kirjoitti...

Voi olla. Ahdistusta tuskin paljon helpottaa, mutta pakko tarttua vielä siihen, mikä ei näköjään kiinnosta ketään:

Eilen tulleessa Amnestyn lehdessä on aukeama Syyrian pakolaisista ja leireistä. Kyllä sekin joitakuita kiinnostaa, ja nimenomaan vetoomusten ym. tekijöitä ja muita, jotka tekee.

Sami Liuhto kirjoitti...

"Eilen tulleessa Amnestyn lehdessä on aukeama Syyrian pakolaisista ja leireistä. Kyllä sekin joitakuita kiinnostaa, ja nimenomaan vetoomusten ym. tekijöitä ja muita, jotka tekee."

Tämä on hyvä asia. Ei olisi pitänyt minun sanoa niin jyrkästi näistä tekijöistä. Tärkeätä työtä tekevät. Minusta ei ole siihen. Itse asiassa olen antanut periksi tekemisen suhteen.

Eivätkö yleiset mieltymyksemme johdu omasta elämästämme, taustastamme? Minulla ainakin.

Kirottua, kun menin avaamaan suuren suuni!