Sivut

torstai 22. marraskuuta 2012

Onhan se ylimielistä sanoa, että Pekka Himasella on taatusti vaikeaa.

Sitten ovat pitkät lainaukset. Miksei omin sanoin, selostaen, selittäen, tulkiten tekstiä? Lykätään otsikon alle pitkä lainaus, että tässä on, se ei ole hyvää kirjallisuutta, se. Tästä syystä Haavikkokin olisi tarvinnut 90-luvulla kustannustoimittajaa, hovikriitikkoa ja mitä kaikkia niitä on.

Miksi lukija tahtoo hallita? "Onko tässä systeemi?" Saattaa olla, eti kuule, se on sun hommas, lukija.

Miksi lukija päästetään helpolla, päästettäisiin helpolla? Kai niitä tarroja voisi alkaa liimata kirjojenkin kansiin, "vaatii keskittymistä".

Lukeminen ajanvietteenä vs. lukeminen älyllisenä toimintana. Itse katson mieluummin televisiota kun kaipaan ajanvietettä. Katson Frasieria, joka kieltämättä voittaa mennen & tullen useitakin suomalaisia kirjailijoita.

Älyllinen toiminta ei välttämättä ole hirveää. Ja raskasta. Ja työtä. Kato kuule on ihmisiä jotka diggaa siitä.

Työnteolla rehentely kertoo lähinnä siitä, että 500 vuotta syötetty protestanttinen valhe on mennyt uhriin läpi ja hyvin onkin mennyt.

Uhriksi vaikka väkisin.

Nuo Himasen jutut kyllä vaikuttaisivat tukevan 500-vuotiasta protestanttista valhetta. Mitä olen siteerauksia lukenut. En ole Himasta lukenut. Edes sen väitöskirjaa.

Saattaa se puhua asiaakin. En sillä.

Himanen päästää meidät helpolla.

On helppoa olla intellektuelli. Sanoo ettei diggaa Ayn Randia. Pekka Himasta. Nallen poikaa. Siis tuota kapitalistista sakkia. Kuka niistä pitäisikään, paitsi ne ite ja niiden porukoihin haluavat.

Sauli Niinistö on vähän siinä & siinä.

Haavistosta ei tullut presidenttiä siksi, kun sen kannattajista muodostui todella ällöttävä kuva. Tämä on tosiasia. Tosin ei siitä muutenkaan olisi tullut presidenttiä, muttei olisi kärsinyt murskatappiota, josta ei niin kovin ole puhuttu. Eli: Pekka Haavisto ei olisi kärsinyt murskatappiota, ellei sen kannattajista olisi muodostunut niin ällöttävä kuva. Miettiikö nää Sara Mellerit millonkaan tätä?

Näyttelijä tarvitsee käsikirjoituksen. Tämä on perussääntö. Älä päästä sitä muuten ääneen. Älä edes äänestämään.

Nyt sitä jo ollaan rajoittelemassa äänestysvapauksia.

Muutamia termejä ja lauselmia, joilla ihmiset saa pillastumaan: rehellisyys, pidemmälle meneminen, uskoa omalla tavallaan on heikkoa ajattelua. Erkki Tuomioja ei ole poliittinen nero erit. ulkopolitiikan saralla.

Älä selitä.

Otsikot pois.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vanha Sami on näemmä palannut vanhoine lässytyksineen. Vielä hetki sitten Samia kadutti.

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymiä ja Jussi Parviaista ei kaduta mikään.

Sami Liuhto kirjoitti...

Kyllä tässä kaduttaa. "Moraalinen krapula. Se ei enää lähde", sanoi eräskin. Mutta on totta, että tiettyä ympyrää tässä kierretään. Kohta kaduttaa enemmän. Nyt suhteellisesti ottaen aika vähän. Häpeä on kanssa yllä. Miten se Oik.jutun loppu menee: "Ja tuntui, että vain häpeä jäi hänen jälkeensä elämään."

Je ne regrette rien on jotenkin typerää. Millainen ihminen ei kadu mitään, tai katuu vähän?

Anonyymi kirjoitti...

Häpeä on toiset ihmiset ihon alla. Se on seuraa. Näin kirjoitti Jouko Turkka.

Sami Liuhto kirjoitti...

Häpeä on muisti. En todellakaan tahtoisi muistaa mitä tapahtui 16.9.1991 tai 31.12.2003 tai ylipäänsä en tahtoisi muistaa mitään. 11.11.2011.