lauantai 15. syyskuuta 2012

Muistoja harmahahapsen ja lapsensen


Karri Kokko kirjoittaa lukemiseen innostavan kritiikin Miki Liukkosen runoteoksesta Elisabet. Liukkosen ensimmäinen runoteos innostutti minut kovin, kenties täysin, ja kritiikin siitä kirjoitettuani menin Turun kv. kirjamessuille, jossa yhytin Kinnusen ja siinä toljaillessamme tuli vastaan lääninkirjailija, joka esitteli meidät ja seuralaisensa runoilija Miki Liukkosen. Kerroin heti alkuun että kirjoitin Liukkosen runoteoksesta kritiikin. Säpsähti, poika. Seuraavana iltana, kun oltiin aivan vitun kännissä niin runoilija vähän uteli kritiikkini perään ja epäili että olin haukkunut hänet aivan paskaksi. Myönsin tämän. Hännikäinen sanoi tähän kuitenkin, ettei pidä kiusata nuorta poikaa, vaikka häntä runonaiset jahtaavatkin, mihin myönsin myös ja kerroin ymmärtäväni runonaisten pederastista kiimaa vaikken hyväksynytkään sitä. Sittemmin oksensin pöydän alle ja kahdentoista tunnin päästä piti runonyrkkeillä Kinnusen kanssa. Kyllä vitutti.

2 kommenttia:

Aurinkomorsian kirjoitti...

Oletteko syvästi tietoinen että siellä tekin olette, "Elisabetin" takakannen kääntöpinnalla. Kauniisti välissä Joni Pyysalon ja Erkka Mykkäsen ja laajempana, pidempänä kuin kukaan.

Sami Liuhto kirjoitti...

Olo on kuin homoseksuaalisuutensa juuri löytäneellä. "Se on piimää" niinkuin Jarski Tervo sanoisi.

En tiennyt tuota. Tosin löysin nimeni ja sanani WSOY:n verkkosivuilta joskus. Melkein saa Liukkonen tuosta tuopin tarjota. En ilmatteeksi kehu!