torstai 8. maaliskuuta 2012

Suoritin pientä hakukoneilua niin sanotuista valtiontuista ja Taloussanomissa 13.1.2011 lukee:
Yritykset saavat julkista yritystukea noin 600 miljoonaa euroa vuodessa.
 Laskin joskus, että suomalaiset taiteilijat eläisivät, jos heitä varten olisi vuotuisesti olemassa kymmenen miljoonan euron valtiontki, valtion verovaroista irroittama määräraha. Kaiken lisäksi Taloussanomien artikkelissa mainitaan:
– Valtiontalouden kannalta yritystuet ovat pisara meressä. Vaikka ne lopetettaisiin huomenna, se ei pelastaisi valtion taloutta, Etlan tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila sanoo.
"Yritystuet ovat pisara meressä." Vielä pienempi pisara olisi taidetuki. Se olisi aivan näkymätön pisara, olematon, atomia pienempi.

Sanotaan, että missä ne rahat ovat että miksi on säästettävä, "leikattava", mutta ei tarvitsisi kulttuurin osalta säästää, kun pisaraa vähemmän kulttuuri kaipaa, taideväki, taiteilijat. Sen sijaan Nokia on artikkelin mukaan nautiskellut vuosina 1997-2009 valtiontukea 160:n miljoonan euron verran. Niillä rahoilla, joita Nokia ei olisi tarvinnut, siihen näemmä on epäsuorasti viitannut jopa Jorma Ollila, suomalainen kulttuuri olisi noina vuosina ollut pelastettu ja ylikin olisi miljoonia jäänyt. Ei talousmatematiikka kovin vaikealta vaikuta. Eikä ahneusmatematiikka.

Voisin ryhtyä vaikka heti valtionvarainministeriksi. Järkeä vain touhuun ja ahneet tyypit takaoven kautta ulos niin hyvä tulee. Rahaa on riittävästi ja voin pienen kansantaloudellisen analyysini päätteeksi todeta, että kukaan ei joudu kärsimään, jos toimittaisiin niin kuin minä toimisin.

Ei kommentteja: